Ylläs Around vaikuttavuustutkimus

Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä

31/2017

Ylläs Around vaikuttavuustutkimus

Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2017

Liikennevirasto

Helsinki 2017

Kannen kuva: Kesanki; kuvaaja Olli-Pekka Seppälä/Ylläksen kuvapalvelu

Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-427-6

Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000

3

Ylläs Around vaikuttavuustutkimus. Liikennevirasto, liikenteen palvelut -osasto. Helsinki 2017. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2017. 54 sivua. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-427-6. Avainsanat: liikkuminen, palvelut, markkinat, henkilöliikenne, kuljetus

Tiivistelmä

Ylläs Around MaaS -kokeilu (Mobility as a Service – Liikkumisen palvelu) on kaupal-listen toimijoiden ja viranomaisten yhteisrahoittama T&K-hankinta, jonka tavoitteena on ollut tutkia ja kokeilla Ylläksen matkailualueella matkailijoiden tarpeisiin räätälöityä uudenlaista ympäristöystävällistä, kustannustehokasta ja turvallista liikkumisen palvelua. Tämä Ylläs Around -liikkumispalvelun vaikuttavuusarviointi koskettaa erityisesti talvisesonkia 2016–2017, täydennettynä vertailukelpoisella aineistolla edellisestä sesongista. Raporttiin on tutkittu hankkeen vaikuttavuutta liike-toiminnallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, palvelun haasteita ja kehitys-ehdotuksia. Vaikuttavuustutkimusta varten toteutettiin kaksi kyselytutkimusta, palvelun käyttäjille (N=20) sekä liikennöitsijöille (N=4). Kyselytutkimuksissa selvitettiin käyttäjien ja liikennöitsijöiden kokemuksia palvelusta ja sovelluksesta sekä kehitysideoita jatkoa varten. Lisäksi tutkijoiden käytössä oli Ylläs Around -palvelun käyttödata. Ylläs Aroundin ostotapahtumien määrä oli 2016–2017 sesongilla yhteensä 140, selvässä kasvussa suhteessa edelliseen sesonkiin (41 kpl) huolimatta kilpailevan sovelluksen Ylläs Tiketin lanseeraamisesta linja-autoliikenteen käyttöön. Erityisesti taksimatkojen osalta edelliseen kauteen vertailtuna kuukausittaiset ostot ovat noin kolminkertaistuneet. Sovellus ladattiin molemmilla sesongeilla 771 kertaa. Käyttäjät ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä Ylläs Around -palveluun kokonaisuutena: käyttäjistä 80 % ilmoitti olevansa palveluun vähintäänkin melko tyytyväisiä, valtaosa käyttäjistä oli myös halukkaita käyttämään palvelua jatkossa. Yhtenä osana tätä vaikuttavuus-tutkimusta tehtiin kv. vertailua kahteen MaaS -kokeiluun: 1) UbiGo-palvelukokeiluun Göteborgissa sekä 2) SMILE-pilottiin Itävallassa. Kaikkien kolmen kokeilun vaikutuk-set ovat samansuuntaisia, ja indikoivat julkisen liikenteen lisääntyvää käyttöä sekä oman auton vähentyvää käyttöä. Nämä kokeilut eivät johtaneet liiketoiminnallisesti kannattavaan toimintaan, mutta osoittivat ratkaisun toimivuuden ja käyttäjien heräämässä olevan kiinnostuksen. Ylläs Aroundissa nähdään paljon potentiaalia tulevaisuudessa niin asiakas- kuin liikennöitsijäkyselynkin perusteella. Liikennöitsijöistä erityisesti taksiyrittäjät näkivät selkeästi tärkeimmäksi kehityskohteeksi luoda palveluun erilainen kimppakyytimalli, joka mahdollistaisi selkeästi kuljetuksen tarjoamisen suoraan asiakkaille esimerkiksi tiettyyn kohteeseen. Ylläs Around -konseptin luonne on selkeästi olla edelläkävijänä liikkumispalvelujen tuomisessa turismin pariin ja Ylläksen alue on toiminut hyvänä pilotointikenttänä. Toimivan konseptin ja tietojärjestelmän luomisessa on kuitenkin syytä pitää vahvasti mukana ajatus toiminnan lähtökohdasta pyrkiä laajentumaan ympäröiville alueille ja esimerkiksi tukemaan koko Lapin alueen matkailua. Kehityk-sessä on oleellisena osana myös pitää silmällä konseptin kehittämistä sovellettavaksi yli liiketoimintarajojen. Mahdollisia kehityssuuntia on useita, ja toteutetun pilotoinnin lopullinen vaikuttavuus selviää vasta tulevien vuosien myötä.

4

Effektivitetsforskningen Ylläs Around. Trafikverket, trafiktjänster. Helsingfors 2017. Trafikverkets undersökningar och utredningar 31/2017. 54 sidor. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-427-6.

Sammanfattning

Försöket Ylläs Around MaaS (Mobility as a Service - Mobilitetstjänst) är ett FoU-projekt som samfinansieras av kommersiella aktörer och myndigheter, vars syfte har varit att studera och testa en ny typ av skräddarsydd miljövänlig, kostnadseffektiv och säker mobilitetstjänst avsedd för resenär i Ylläs turistområde. Denna effektivitetsutvärdering av mobilitetstjänsten Ylläs Around gäller i synnerhet vintersäsongen 2016-2017, kompletterad med jämförbart material från föregående säsong. För rapporten har man undersökt projektets effekt ur ett kommersiellt och samhälleligt perspektiv, tjänstens utmaningar och utvecklingsförslag. För effektivitetsforskningen genomfördes två enkäter, en riktades till tjänstens användare (N = 20) och den andra till trafikidkare (N = 4). I enkäterna utreddes användarnas och trafikidkarnas erfarenheter av tjänsten och appen. Samtidigt begärde man in utvecklingsidéer. Dessutom hade forskarna tillgång till Ylläs Around-tjänstens användningsdata. Antalet köptransaktioner i Ylläs Around var sammanlagt 140 under säsongen 2016-2017, en klar ökning i förhållande till föregående säsong (41 st.), trots att en konkurrerande app för busstrafiken ”Ylläs Tiketti” lanserades. I synnerhet när det gäller taxiresor har de månatliga köpen ungefär tredubblats jämfört med föregående säsong. Appen laddades ned 771 gånger under båda säsongerna. Användarna har i huvudsak varit nöjda med tjänsten Ylläs Around som helhet: 80 procent av användarna uppgav sig vara åtminstone ganska nöjda med tjänsten, merparten av dem var också villiga att använda tjänsten i fortsättningen. Som en del i denna effektivitetsforskning gjordes en internationell jämförelse med två andra MaaS-försök: 1) serviceförsöket UbiGo i Göteborg och 2) pilotprojektet SMILE i Österrike. Effekterna av alla tre försöken är likartade och indikerar en ökande användning av kollektivtrafiken samt en minskad användning av egen bil. Dessa försök ledde inte till en kommersiellt lönsam verksamhet men visade att konceptet fungerar och ett vaknande intresse bland användarna. I Ylläs Around finns mycket framtida potential, det visar såväl kund- som trafik-idkarenkäten. Bland trafikidkarna anser särskilt taxiföretagarna att det klart viktigaste utvecklingsområdet är att i tjänsten skapa en annorlunda samåkningsmodell som klart skulle göra det möjligt att erbjuda kunderna transport exempelvis direkt till en viss plats. Karaktären i konceptet Ylläs Around är att vara en klar föregångare i att införa mobilitetstjänster i turismen och Ylläsområdet har fungerat som ett bra fält för pilotprojektet. Vid skapandet av ett fungerande koncept och datasystem finns det ändå skäl att stadigt hålla kvar tanken från verksamhetens start att försöka utvidga till omgivande regioner och exempelvis stödja turismen i hela Lappland. En väsentlig del i utvecklingen är även att hålla ett öga på utvecklingen av konceptet så att det kan anpassas över gränserna för näringsverksamheter. Det finns flera möjliga utvecklings-riktningar och den slutliga effekten av det genomförda pilotprojektet klarnar först under de kommande åren.

5

Ylläs Around impact study. Finnish Transport Agency, Traffic Services. Helsinki 2017. Research reports of the Finnish Transport Agency 31/2017. 54 pages. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-427-6.

Summary

The Ylläs Around MaaS experiment (Mobility as a Service) is an R&D procurement jointly financed by commercial operators and the authorities, the purpose of which was to study and experiment with a new environmentally friendly, cost-efficient and safe mobility service customised for the needs of travellers in the Ylläs area. This impact study on the Ylläs Around mobility service specifically concerns the winter season 2016–2017, considered against comparable data from the previous season. For this report, the impact of the project was studied from the business perspective and the social perspective along with service challenges and suggestions for further development. Two questionnaires were circulated for the impact study, one among service users (N=20) and one among transport operators (N=4). These questionnaires probed users’ and operators’ experiences of the service and the application and requested suggestions for further development. The researchers also had access to user data from the Ylläs Around service. There were 140 purchases in the Ylläs Around service in the 2016–2017 season, a clear increase on the previous season (41) despite the introduction of a competing application for bus transport “Ylläs Tiketti”. With regard to taxi journeys in particular, the monthly number of purchases roughly tripled from the previous season. In both seasons, the application was downloaded 771 times. Users were principally quite satisfied with the Ylläs Around service as a whole: 80% of users reported that they were at least fairly satisfied with the service, and the majority of users expressed willingness to continue using the service. This impact study included a comparison to two international MaaS experiments: 1) the UbiGo service pilot in Gothenburg, Sweden, and 2) the SMILE pilot in AustriaThe impact of all three pilots was roughly similar, indicating an increase in the use of public transport and a decrease in the use of private cars. While none of these pilots led to a commercially viable business, they did demonstrate proof of concept and an emerging interest among users. In Ylläs Around, both the user questionnaire and the operator questionnaire indicate great future potential. Taxi entrepreneurs in particular were agreed in naming as the principal development point a car pool model that would enable operators to offer transport products direct to consumers, for instance journeys to a specific destination. The Ylläs Around concept is a pioneer in bringing mobility services to tourism, and the Ylläs area is an excellent location for piloting such a concept. However, in creating a functioning concept and information system, it should always be remembered that the goal is to extend the service to surrounding areas and ultimately to support tourism throughout the whole of Lapland. It is also crucial that the concept be developed with a view to applicability across business boundariesThere are several potential avenues to pursue, and it will take several years for the full impact of the present pilot to be understood.

6

Esipuhe

Ylläs Around MaaS -kokeilu oli kaupallisten toimijoiden ja viranomaisten yhteis-rahoittama T&K-hankinta, jonka tavoitteena oli tutkia ja kokeilla Ylläksen matkailu-alueella matkailijoiden tarpeisiin räätälöityä uudenlaista ympäristöystävällistä, kustannustehokasta ja turvallista liikkumisen palvelua. Tämä Ylläs Around -liikkumis-palvelun vaikuttavuusarviointi koskettaa erityisesti talvisesonkia 2016–2017, täyden-nettynä vertailukelpoisella aineistolla edellisestä sesongista. Raporttiin on tutkittu hankkeen vaikuttavuutta liiketoiminnallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä nostettu esiin palvelun haasteita ja kehitysehdotuksia. Vaikutusarvioinnin on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, yhteistyössä Ylläksen matkailuyhdistyksen ja Semelin kanssa. VTT Oy:stä tutkimuksesta ovat vastanneet Tuomo Kinnunen, Jenni Eckhardt ja Uuri Toivonen. Ylläksen pilotoinnin osalta Joanna Karinen Ylläksen Matkailuyhdistyksestä sekä Ylläs Around palvelu-kuvauksen osalta Ari Kääriäinen Semel Oystä. Liikennevirastossa työstä on vastannut Asta Tuominen. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edellä mainittujen lisäksi Juuso Kummala, ja Alina Koskela Liikennevirasto, Jouni Mutanen Taksiliitto, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailuyhdistys, Jaakko Koivumaa Ylläksen Taksit ry., Börje Nummelin, Ari Kääriäinen ja Janne Asikainen Semel Oy sekä Johanna Koivumaa ja Antti Määttä Kolarin kunta. Helsingissä kesäkuussa 2017 Liikennevirasto Liikenteen palvelut -osasto

7

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 9

2 PALVELUN KUVAUS ..................................................................................................... 10 2.1 Pilottihankkeen lähtökohdat ...................................................................................... 10 2.2 Pilottihankkeen tavoitteet .......................................................................................... 10 2.3 Palvelun sisällön ja jakelukanavien kuvaus ............................................................. 11 2.4 Palvelun tuotantokonsepti .......................................................................................... 13

2.4.1 Aikataulutietokanta ........................................................................................ 13 2.4.2 MaaS Scheduler - Reitti- ja aikataulueditori epäsäännölliseen liikenteeseen ................................................................................................................. 14

2.5 Palvelun kustannukset ja rahoitus ............................................................................ 15 2.6 Palvelun markkinointi .................................................................................................. 16 2.7 Palvelun kohderyhmät ja käyttäjämäärät ................................................................ 16 2.8 Yhteydet muuhun toimintaan ja alueen kehittämiseen ........................................ 17

3 PALVELUN ARVIOINTI ................................................................................................ 19 3.1 Käyttäjädata ................................................................................................................. 20

3.1.1 Ylläs Aroundin käyttö 2016–2017 matkailusesongilla ............................ 20 3.2 Asiakaskyselyn tulokset .............................................................................................. 21

3.2.1 Perustiedot ....................................................................................................... 21 3.2.2 Viimeisimmän Ylläksen matkan tiedot ........................................................ 22 3.2.3 Palvelun käyttäjäkokemus ............................................................................. 24 3.2.4 Sovelluksen käyttäjäkokemus....................................................................... 25 3.2.5 Palvelun jatkokehitys..................................................................................... 26

3.3 Yrityskyselyn tulokset ................................................................................................. 28 3.3.1 Palvelukonseptin arviointi ............................................................................ 29 3.3.2 Ylläs Around sovelluksena ............................................................................ 29 3.3.3 Liiketoimintavaikutukset .............................................................................. 29 3.3.4 Liikennöitsijöiden näkökulma palvelun jatkokehityksestä ..................... 30

3.4 Pilotoinnissa tunnistetut yksittäiset haasteet ja ratkaisuehdotukset ................ 31 3.5 Tavoitteiden toteutuminen tilaajan näkökulmasta ................................................ 32

3.5.1 Linja-autoliikenne Ylläs Aroundissa ............................................................ 32 3.5.2 Taksiliikenne Ylläs Aroundissa .................................................................... 33 3.5.3 Ylläs Around palvelu matkailukeskuksen näkökulmasta ........................ 34 3.5.4 Matkan maksaminen ...................................................................................... 34 3.5.5 Hinnoittelu ....................................................................................................... 35 3.5.6 Lipputunniste ................................................................................................... 37 3.5.7 Mediajulkisuus ................................................................................................. 37

3.6 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus ......................................................................... 39 3.6.1 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus sovellusteknisestä näkökulmasta ............................................................................................................... 39 3.6.2 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus palvelunäkökulmasta .................... 39 3.6.3 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus taloudellisesta näkökulmasta ..... 39

4 PILOTOINNIN MITTARIT JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................ 41

5 VAIKUTTAVUUSARVIOINTI ...................................................................................... 43 5.1.1 Käyttäjätaso .................................................................................................... 44 5.1.2 Liiketoimintataso ........................................................................................... 44 5.1.3 Yhteiskunnallinen taso .................................................................................. 44

8

5.2 Vertailu kansainvälisiin liikkumispalvelukokeiluihin ............................................ 44 5.2.1 Käyttäjätaso .................................................................................................... 45 5.2.2 Liiketoimintataso ............................................................................................ 45 5.2.3 Yhteiskunnallinen taso .................................................................................. 46

6 VAIKUTTAVUUDEN KYTKEYTYMINEN OSAKSI TOIMINTA-ALUEEN LAAJEMPAA STRATEGIAA TAI LIIKENNEPOLITIIKKAA ..................................... 47

7 SUOSITUKSET JATKOSTA ........................................................................................ 48 7.1 Ylläs Around palvelukonseptin kehittämisehdotuksia ......................................... 48

7.1.1 Toimenpide-ehdotuksia Ylläksen liikkumispalveluiden tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi ............................................................................... 49

7.2 Tietojärjestelmän kehittäminen ................................................................................ 50 7.2.1 Digitransit -palvelualustan tarkastelu tietojärjestelmän kehittämisvaihtoehtona .............................................................................................. 50

7.3 Operaattoritoiminnan kehittäminen ........................................................................ 52 7.4 Kokeilutoiminnan jatkuvuus ja skaalautuvuus....................................................... 53 7.5 Rahoitus ......................................................................................................................... 53

LÄHTEET ..................................................................................................................................... 54

9

1 Johdanto

Vaikuttavuustutkimus käsittelee ensisijaisesti Ylläksellä talvisesongilla 2016–2017 toteutettua MaaS-pilotin toista vaihetta, ja huomioi MaaS-pilotin ensimmäisen vaiheen toteutuksen kevätsesongilla 2016. Raportti pohjautuu ja täydentää ensim-mäisen vaiheen vaikuttavuustutkimusta (Ylläs Around vaikuttavuustutkimus 2016). Raportissa tarkastellaan tutkimuksen toisen vaiheen tuloksia ja analysoida projektin vaikuttavuutta. Tässä tutkimuksessa on kuvattu kehitysprosessin kulku ja toteutettu palvelu. Lisäksi on selvitetty kuvaamaan palvelun vaikutusta eri osa-alueisiin. Tutkimustulokset perustuvat omiin kokemuksiin, keskusteluihin eri sidosryhmien kanssa (mm. asiakkaat, liikennöitsijät, Ylläksen yrittäjät, Ylläksen Matkailuyhdistys, Kolarin kunta, Lapin Liitto, liikkumisen palvelun verkostot), sekä asiakaskyselyyn (N=20) ja liikennöitsijäkyselyyn (N=4) vastanneet. Tämän tutkimuksen laadinnasta vastaa vaikuttavuusarvioinnin osalta Tuomo Kinnunen, Jenni Eckhardt ja Uuri Toivonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä, Ylläksen pilotoinnin osalta Joanna Karinen Ylläksen Matkailuyhdistyksestä ja Ylläs Around palvelukuvauksen osalta Ari Kääriäinen Semeliltä. Palvelun taustalla on Ylläksen Matkailuyhdistys ry:n, Kolarin kunnan, Tunturi-Lapin Kehityksen ja Liikenneviraston yhdessä toteuttama T&K hankinta, jossa etsittiin Ylläksen alueelle MaaS -operaattoria tai vastaavaa pilotoimaan alueella uusia liikkumi-sen palveluita ja siihen soveltuvaa mobiilisovellusta matkailukeskus-ympäristössä. Ts. Ylläs on tarjonnut testialustan erilaisille liikkumisen palvelun tuottajille, jotka haluavat testata tuotettaan tai palveluaan arktisessa monen kansallisuuden testiympäristössä. Liikkumisen palveluita ovat mm. reititys, mobiilimaksaminen, lippujen ketjutus, kimppakyydit, yhteiskäyttöautot, vertaisvuokrauspalvelut ym. digitaalisesti saavutet-tavat palvelut. Pilotoinnin aikana lanseerattiin myös uusia liikkumisen palveluita Ylläksen alueella, Ylläs Tiketti mobiililippukauppa sekä Shareit vertaisvuokra-autot. Ylläs valikoitui Liikenneviraston pilottikohteeksi muun muassa siitä syystä, että MaaS (Mobility as a Service – Liikkuminen palveluna) on yksi Tunturi-Lapissa toteutettavan AURORA-hankkeen (Arktinen älyliikenteen testialue ja osaamiskeskus) osaprojek-teista. AURORA-hankkeessa kehitetään tieliikenteen automaation, älykkään infra-struktuurin sekä älykkään väyläomaisuuden hallinnan ratkaisuja arktisessa toiminta-ympäristössä ja haasteellisissa sääolosuhteissa. Lisäksi Ylläksen alueen suuri haaste on ollut saavutettavuus ja keskuksen sisäiset julkiset kulkuyhteydet. Itä-Suomen yliopiston keväällä 2015 tekemän imagotutkimuksen mukaan vain 24 % vastaajista koki saavutettavuuden olevan riittävän ja 13 % vastaajista koki sisäisten julkisten kulkuyhteyksien olevan riittävät. Tutkimuksen mukaan Ylläksen saavutettavuutta pidetään heikkona ja se vaikuttaa tutkimusaineiston perusteella negatiivisesti matkailijamääriin.

10

2 Palvelun kuvaus

2.1 Pilottihankkeen lähtökohdat

Kaupallisten toimijoiden ja viranomaisten yhteisrahoitteisella T&K -hankinnalla toteu-tettavan YlläsMaaS-pilotin tavoitteena on ratkaista ja kokeilla Ylläksen alueen matkailijoiden ja asukkaiden liikkumis- ja kuljetustarpeita uudenlaisella käyttäjä-ystävällisellä ja kustannustehokkaalla palvelukonseptilla. Kokeilu tuottaa uutta tietoa ja innovaatioita alueellisen liikenteen järjestämisen prosesseihin tukien haja-asutus-alueen Maas-toiminnan (Mobility as a Service) toteutettavuuden selvittämistä myös valtakunnallisesti.

Kokonaisuudesta lähetettiin tarjoutumiskutsu eri toimijoille 10.11.2015. Tilaaja päätti jatkaa neuvotteluja Soneran kanssa ja neuvottelumenettelyn tuloksena Sonera valittiin palvelun toimittajaksi 17.12.2015. Tilaaja edellytti tarjouspyynnössä kaksivaiheista pilottia, jossa palvelua pilotoidaan kevätsesonkeina 2016 ja 2017 (1.2.–15.4) aikana. Toisessa vaiheessa, kevätsesonkina 2017 tulisi olla kokeiltavana keväällä 2016 tehtyä ensimmäistä pilotoitua mallia kehittyneempi versio tai vaihtoehtoisesti täysin erilainen malli riippuen siitä, miten valittava operaattori kokee mielekkääksi pilotoinnin suunnitella. Käytännössä kevään 2016 pilotti pääsi alkamaan vasta 11.3., kun Ylläs Around sovel-luksen Android-versio julkaistiin. Sovelluksen Windows- ja iOS-versiot julkaistiin 16.3. Viivästykselle oli useita syitä, joista suurimmat olivat pitkittyneet hintaneuvottelut taksiliikennöitsijöiden kanssa sekä aikataulutietokannan viivästyminen. Tietokannan viivästyminen siirsi palvelun päästä-päähän testausta eteenpäin, eli esti koko palveluketjun toiminnan varmistamisen ja mahdollisten ongelmien korjaamisen ajoissa. Toisen vaiheen pilotissa toimittaja oli Semel Oy. Pilotointi päästiin aloittamaan joulukuun 2016 alussa ja sitä jatkettiin kauden loppuun, vappuun 2017 saakka.

2.2 Pilottihankkeen tavoitteet

Tilaaja esitti tarjouspyynnössään, että hankkeen tavoitteena on kehittää Ylläksen matkailukeskukseen uudenlainen ympäristöystävällinen, kustannustehokas ja turvalli-nen liikkumisen palvelu, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja yhteis-kunnallinen muutosprosessi kestävän kehityksen hyväksi. Luonnollisesti palvelu helpottaa myös liikkumista Ylläksen alueella ilman omaa autoa, edistää matkailu-palveluiden parempaa saavutettavuutta ja näin ollen nostaa palveluiden käyttöastetta. Ylläs-MaaS-kokeilulle on tarjouspyynnössä määritelty 4 tärkeää osatavoitetta: 1) Nykyisen liikennepalvelutarjoaman ollessa suppea, on hankkeen tarkoitus

suunnitella ja toteuttaa asiakkaita parhaiten palveleva liikennejärjestely julkisia ja yksityisiä liikennöintipalveluja hyväksikäyttäen niin, että asiakas pystyy vaivatta liikkumaan ilman omaa autoa kylien välillä ja niiden sisällä mm ladulle, rinteeseen, kauppaan, elokuviin, ravintolaan, jne. Myös luontoreitit kauempana kiinnostavat matkailijaa. Paikalliset liikennöitsijät ovat avoimia testaamaan ja toteuttamaan

11

erilaisia liikennöintiratkaisuja. Eräs mielenkiintoinen kokeilu on kutsujoukko-liikenteen ja/tai kimppakyytien toteuttaminen.

2) MaaS-ideologian mukaisesti tarjotaan asiakkaalle palveluketju valmiiksi hinnoitel-tuna ja helposti ostettavana pakettina. Ylläksen tapauksessa palveluketju voi em. liikennepalveluiden lisäksi sisältää erilaisilla omistuspohjilla olevaa autokantaa (car sharing), polkupyöriä, potkukelkkoja, ahkioita, vaunuja tai muuta sellaista, mikä saattaisi Ylläksellä lomailevaa asiakasta miellyttää. Palvelupakettien hinnoittelu tulee suunnitella markkinaehtoisesti ja hinnoittelu sekä muut suunnitelmat tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa.

3) Jatkoa silmällä pitäen pilotin tavoitteena on arvioida, miten Ylläksen alueelle on

rakennettavissa asiakasystävällinen liikennepalvelukonsepti sekä kannattava operaattoritoiminta jatkuvaa MaaS-palvelua operoimaan.

4) MaaS voi käsittää henkilöliikenteen lisäksi kappaletavaraliikenteen (paketit, ruoka- ja lääkekuljetukset, jne.) ja kunnallisesti toimivan palveluliikennöinnin (koulukyydit, Kela-korvattavat, jne). MaaS-kokeilun toisessa vaiheessa myös nämä tulee ottaa huomioon mahdollista tulevaisuuden palvelukonseptia silmälläpitäen.

Tarjouspyynnössä operaattorille asetetut vaatimukset olivat seuraavat: ”Käynnistettä-vän kokeilun ja valittavan MaaS-operaattorin tulee vastata ja huolehtia koko matkaketjusta alkaen asiakkaan matkansuunnittelusta ja varaamisesta kyydin tarjoamiseen ja maksamiseen. Kokeilussa MaaS-palvelun tulee toimia Ylläksen alueella, kuitenkin niin, että se kytkeytyy valtakunnallisiin liikenneyhteyksiin, joilla alueelle saavutaan tai sieltä lähdetään. Kokonaispalvelu tulee olla käytettävissä yhdestä käyttäjäystävällisestä käyttöliittymästä. Palveluun on sisällytettävä merkittä-vä osa alueella toimivista liikennöitsijöistä, kuten taksit ja joukkoliikenne, mutta palvelu voi sisältää myös muita liikkumisratkaisuja.”

2.3 Palvelun sisällön ja jakelukanavien kuvaus

Tilaajan esittämän tiukan aikataulun ja myös rajallisen rahoituksen vuoksi Tilaajalle tarjottiin ratkaisun pohjaksi Soneran omaa, aluksi Hämeenlinnan alueelle rakentuvaa Reissu-palvelua. Soneran kokonaisuuteen sisältyy kuluttajalle suunnattu mobiilisovellus, joka on ladattavissa sovelluskaupoista käyttäjän älypuhelimeen sekä taustalogiikka, jonka avulla käyttäjä pystyy hakemaan itselleen sopivan matkaketjun, varaamaan halua-mansa matkan ja lopuksi maksamaan matkansa maksukortilla. Hämeenlinnassa pilotoitava Reissu-palvelu on Sonera-brändin mukainen ulkoasul-taan, mutta Ylläkselle toteutettu versio päätettiin Tilaajan toiveesta toteuttaa Ylläs-brändin mukaisena siten, että logot, väritys ja fontit muutettiin Ylläksen ilmeen mukaiseksi. Palvelusta toteutettiin myös englanninkielinen versio. Palvelukokonaisuuteen päätettiin sisällyttää pilotin 1. vaiheessa Rovaniemen taksi-keskuksen alaisuudessa toimivat taksit, Rundgren Oy:n juna- ja lentokenttäbussit ja Ylläs Express Oy:n Ski Bussi.

12

Palvelun mobiilisovellus on toteutettu kolmelle eri käyttöjärjestelmälle: iOS, Android ja Windows Phone. Sovellus on ladattavissa suoraan matkapuhelinten sovellus-kaupoista. Palvelussa käytettävä mobiilisovellus sisältää seuraavat toiminnot:

• Matkaketjun haku pisteestä A pisteeseen B. • Mahdollisten vaihtoehtoisten matkaketjujen esittäminen sovelluksessa • Käyttäjälle sopivan matkaketjun valinta ja sen tietojen näyttäminen. • Lipun ostaminen valitulle matkaketjulle • Lipun ostaneille reitin kävelyosuuden esittäminen kartalla. • Lipun tallennus sovellukseen • Sähköinen matkalippu sovelluksessa, jolla osoitetaan matkustusoikeus

liikennöitsijälle. Lipun ostaminen sovelluksesta edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy palveluun ja luo oman käyttäjätilin. Käyttäjä voi tallentaa palvelun kautta maksukortin tiedot maksu-palvelutarjoajan Netsin palveluun, jolloin uusintaostojen yhteydessä ei tarvitse syöttää kuin kortin kolminumeroinen turvaluku. Palvelu tarjoaa lähtökohtaisesti taksikyydit aina jaettuina, jolloin palvelu automaatti-sesti yrittää yhdistää samoihin aikoihin ja samoilla alueilla liikkuvien matkustajien kyytejä. Käyttäjä voi myös kieltää yhdistelyn. Käyttäjä hyötyy yhdistelyluvan antamisesta sitä kautta, että hänen matkansa hinnoitellaan edullisemmaksi kuin yksityisen taksin hinta olisi vastaavalle matkalle. Kuvassa 1. kuvakaappauksia sovelluksesta.

Kuva 1. Kuvakaappauksia Ylläs Around –sovelluksesta

13

2.4 Palvelun tuotantokonsepti

Sonera tuottaa palvelun yhdessä valitsemiensa alihankkijoiden kanssa. Sonera kuitenkin vastaa palvelusta Tilaajan suuntaan. Soneran vastuulla on myös tehdä tarvittavat sopimukset liikennöitsijöiden kanssa heidän liittämisestä palvelun piiriin. Toisen pilottikauden alussa palvelu siirtyi kokonasuudessaan Soneralta Semelin hallintaan.

Ylläksen matkailuyhdistys vastaa palvelun 1. asteen käyttäjätuesta ja Soneran alihank-kija Futurice vastaa palvelun teknisestä tuesta. Toimijat ja heidän roolinsa on avattu kuvassa 2.

Kuva 2.

Ylläksen matkailuyhdistys• 1. asteen asiakastuki

Codeblock/Rajahyöty• Bussiaikataulujen tietokanta

Futurice• Palvelun

mobiilikäyttöliittymän kehitys• Palvelun tekninen tuki

Infotripla• Reittiopas ja matkojen

reititys

Ylläs Express• Ski Bussi

Rundgren Oy• Lentokenttä- ja junabussit

Semel• Taksimatkojen hinnoittelu• Matkojen yhdistely• Tialusten välitys aluetaksille

Ylläksen alueen taksit• Taksikyytien ajaminen

Rovaniemen aluetaksi• Tilausten välitys Ylläksen

alueen takseille

Tilaajan vastuulla olevat osuudet

Operaattorin palvelutuotannon alihankkijat

Liikennöitsijät

Raportit myydyistä matkoista päivittäin

Kuva 2. Ylläs Aroundin toimijat ja roolit

2.4.1 Aikataulutietokanta

Ylläksen paikallisliikenne perustuu markkinaehtoiseen linjaliikenteeseen (talvi-sesongilla bussit Kolarin Rautatieasemalta ja Kittilän lentokentältä Ylläsjärvelle ja Äkäslompoloon, sekä toisin päin) sekä ostopalveluun (Ski Bussit). Edellä mainituista ainoastaan junabussin aikataulut näkyvät matkahuolto.fi -palvelussa, ja ovat sieltä ostettavissa. Muiden linjojen aikataulut eivät ole missään järjestelmässä strukturoituna digitaalisessa muodossa, mikä on edellytys lippujen digitaaliseen ostotapahtumaan. Matkahuolto.fi -palvelussa olevat linjat ovat ostettavissa ainoastaan matkahuolto.fi -palvelun kautta. Tämän vuoksi ensimmäiseksi oli ratkaistava, mihin em. tiedot tallennetaan, jotta ne voidaan esittää asiakkaalle älypuhelinsovelluksen avulla keskitetysti ja tarjota mahdollisuutta lipun ostoon.

14

Sonera tarjosi kahta vaihtoehtoa: 1) Tarjoukseen sisältyen tiedot digitalisoidaan Soneran toimesta ja tallennetaan

Soneran tietokantaan. Tuloksena on sähköisessä muodossa oleva GTFS -aineisto, joka on jaettavissa Soneran palvelimelta avoimena datana.

2) Rakennetaan lisätyönä erillinen liikennöitsijän MaaS-palvelu, jonka kautta liikennöitsijät voivat itse viedä aikataulunsa palveluun ja pitää niitä yllä.

Tilaaja päätyi 2-vaihtoehtoon, mutta ei Soneran toteuttamana. Ylläkselle on jo aiemmin rakennettu tietokanta ”Ylläs-tieto”, jossa on paikallisten yritysten tiedot strukturoituna avoimen rajapinnan takana. Ko. tietokannan kehittäjältä tilattiin laajennus, jotta myös liikennöintitiedot (liikennöitsijät, linjat, pysäkit, aikataulut ja hinnat) saatiin lisättyä mukaan ja muodostettua niistä GTFS-standardin (General Transit Feed Specification) mukaista sisältöä Ylläs älypuhelinsovellusta varten. Tämä ratkaisu oli huomattavasti kustannustehokkaampi ja samalla mahdollistaa datan pysyvät tilaajan hallinnassa, jolloin sitä voidaan jakaa mihin tahansa ja kenelle tahansa sitä tarvitsevalle taholle siinäkin tapauksessa, että sovelluspalvelun tarjoaja on joku muu taho kuin Sonera. GTFS-standardin mukaista rajapintaa voi käyttää kuka tahansa hyödyksi, kun siitä sovitaan Ylläksen tietokannan hallinnoijan kanssa. Linja-autolippujen hinnoittelu ratkaistiin määrittelemällä maantieteelliset hinta-vyöhykkeet. Mitä useamman vyöhykkeen läpi asiakas kulkee, sitä kalliimpi lippu. GTFS-rajapinta ei kuitenkaan tue toimintoa, jossa samalla vyöhykkeellä olisi erihintaisia kulkuvälineitä (esim. 8 hengen taksi ja 50 hengen bussi). Tämä on yksi syy, miksi tapahtumakohtaisia kyytejä ei pystytty toteuttamaan. Yksi vaihtoehto olisi tuottaa useampi GTFS-tiedosto, oma kutakin kulkuvälinettä varten. Toinen vaihtoehto voisi olla käyttää hinnoittelussa kertoimia älypuhelinsovelluksen päässä riippuen siitä, minkä kulkuvälineen asiakas valitsee, mutta tämä vaihtoehto rajoittaa aika paljon tapahtumakohtaisten kyytien hinnanmuodostusta, koska käytännössä liikennöitsijät eivät tällöin pysty vapaasti hinnoittelemaan tarjoamiaan kyytejä. Kolmas vaihtoehto on rakentaa pooli tapahtumakohtaisille kyydeille. Operaattori hallinnoi fleettiä ja jakaa tuotot palvelutarjoajien kesken. 2.4.2 MaaS Scheduler - Reitti- ja aikataulueditori epäsäännölliseen liikenteeseen

Aikataulujen syötön kannalta haasteena tunnistettiin se, että GTFS formaatti on luotu säännölliseen reittiliikenteeseen, joka toistuu samanlaisena tiettyinä päivinä, viikoittain. Ylläksellä sitä vastoin linja-autoliikenne Ski Bussia lukuun ottamatta on syöttöliikennettä, eli busseilla on päiväkohtaiset aikataulut, jotka perustuvat lento-koneen/junan saapumiseen ja lähtöön. Tämä on erittäin työlästä syöttää, jolloin myös virheitä tulee helposti. Niinpä pilotin toista vaihetta silmällä pitäen aikataulueditoriin rakennettiin Wizard-tyyppinen toiminto niin, että aikatauluja syötettäessä annetaan koneen/junan tulo-/lähtöaika, ja ohjelma osaa itse laskea pysäkkiajat. Matkailun tarpeisiin räätälöidyn reitti- ja aikataulueditorin rakenne on kuvattu ao. kuvassa 1, käytännössä mm. pysäk-kien, reittien ja aikataulujen lisäämiseksi vaadittiin oma sovellus ja käyttöliittymä.

15

Kuva 3. MaaS Scheduler -aikataulu ja reittieditorin rakenne Haasteena oli myös Finavian myöhään ilmoittamat lentoaikataulut, sekä vielä myöhempään saapuvat ilmoitukset aikataulumuutoksista. Esimerkki: Kiirastorstaina klo 13 Finavia ilmoitti peruutuksia ja uusia lentoja pääsiäisen ajalle. Käytännössä työaikaa ennen pääsiäistä oli vain muutama tunti. Nyt aikataulut siirrettiin eräajona ja tarkistettiin vielä käsin. Prosessi oli liian moni-vaiheinen ja aikaa vievä. Aikataulut tulee saada tietokantaan mahdollisimman automaattisesti ja virheettömästi, sekä niiden haku älypuhelinsovellukseen automaattisesti. Finavian kanssa päästiin aloittamaan neuvottelut siitä, että heidän tietojärjestelmästään saataisiin lentojen reaaliaikaiset saapumisajat.

2.5 Palvelun kustannukset ja rahoitus

Tilaaja oli tarjouspyyntönsä mukaisesti varannut hankkeelle 30.000–70.000 €. Soneran esittämä kertakustannus oli 67.000 €. Lisäksi Tilaajalla on erillinen sopimus Rajahyödyn kanssa aikataulutietokannan toteutuksesta. Soneralle kustannuksia palvelussa aiheutui Ylläksen brändin mukaisen sovelluksen toteuttamisesta, kieliversion toteuttamisesta ja alueen vaatimista muista muutoksista palvelun käyttöliittymään. Lisäksi kustannuksia aiheutui uusien liikennöitsijöiden liittämisestä palveluun, aikataulujen validoinnista, palvelukokonaisuuden testaami-sesta ja markkinoinnista. Saatu rahoitus kului kokonaisuudessaan näiden asioiden toteuttamiseen.

16

Lisäksi MaaS operaattorille (alun perin Sonera, sittemmin Semel) aiheutuu kustan-nuksia palvelujärjestelmän ylläpidosta ja sen teknisestä tuesta. Tavoitteena oli saada aikaan kannattavaa MaaS-operaattoritoimintaa, joka jossain vaiheessa rahoittaisi itse itsensä.

2.6 Palvelun markkinointi

Markkinointia tehtiin eri kanavien välityksellä; paikallislehdet, messuesitteet (joita jaettiin myös paikallisliikennevälineissä), verkkosivut, some. Markkinointi koettiin kaiken kaikkiaan haastavaksi, sillä viesti olisi saatava asiakkaalle, jo matkaa suunnitel-taessa. Paikan päällä tapahtuva viestintä hukkui muuhun markkinointiviestitulvaan ja joka viikko saapuvat uudet matkailijat on tiedotettava aina uudestaan.

2.7 Palvelun kohderyhmät ja käyttäjämäärät

Vuosittainen yöpymisten määrä Ylläksellä on 1,4 miljoonaa painottuen talvisesonkiin. Em. luku perustuu vedenkulutukseen ja poikkeaa Tilastokeskuksen rekisteröimistä yöpymisvuorokausista johtuen laajasta yksityisomisteisesta mökkikapasiteetista (Tilastokeskus rekisteröi vain kohteet, joissa > 20 majoitusyksikköä). Ylläksen asiak-kaista runsas kolmannes on ulkomaalaisia. Palvelun kohderyhmää ei pyritty rajaamaan sen tarkemmin kuin, että käyttäjällä on oltava älypuhelin ja hän joko asuu tai vierailee Ylläksellä hiihtokauden aikana. Soneran ehdotuksesta päädyttiin pilotista tekemään kaikille avoin, jolloin kuka tahansa pystyy lataamaan sovelluksen puhelimen sovelluskaupasta ja saa palvelun sitä kautta käyttöönsä. Palvelun mobiilisovelluksen latasi kevään 2017 pilotin aikana 771 käyttäjää. Näistä lipun osti 83 henkilöä. Ostotapahtumia tehtiin yhteensä 140 kpl. Matala lipunostomäärä osoittaa sen, että markkinointiponnistelut aloitettiin liian myöhään, eli Ylläkselle tulijoilla oli todennäköisesti liikkumisratkaisu jo valmiiksi mietittynä, joten he eivät päätyneet Ylläs Around -palvelun käyttäjiksi. Seuraavan pilottikauden osalta markkinointitoimenpiteet pitää aloittaa aikaisemmin, jotta pystytään vaikuttamaan liikkumispäätökseen jo matkan suunnitteluvaiheessa.

17

Seuraavassa taulukossa vielä ostotapahtumat analysoituna tarkemmin: Taulukko 1. Ylläs Around ostotapahtumien analysointi

3–4/ 2016

12/16-4/2017 YHT Selite 2017 (2016)

771 771 1542 latausta: Android 374 (321), Windows 40 (153), iOS 357 (297)

41 140 181 Ostotapahtumaa

75 301 369 lippua ostettu, joista aikuisia 269 (61), lapsia 4–12 v. 30 (9) ja alle 4 v 2 (5) 5 + 2 kpl.

4 2 6 bussin ja taksin yhdistelmämatkaa, joista 3 + 0 kpl rautatieasemayhteys ja 1 + 2 lentokenttäyhteys.

25 83 106 eri lipunostajaa

27 57 84 ostoa 41 / 140:sta (66 % / 41 %) suuntautui Ylläksen ja lentokentän/juna-aseman välille.

Vertailukohteena YlläsAround ostotapahtumiin alla Kolarin taksitilaukset Valopilkku-sovelluksen kautta keväältä 2017. Taulukko 2. Kolarin Valopilkku-tilaukset helmi-huhtikuussa 2017

Kuukausi Auto

kuittasi Ei löytynyt autoa 20 min hakuajan sisällä

Yht

helmi 146 20 166 maalis 243 66 309 huhti 323 56 379 Yhteensä 712 142 854 onnistuneita % 83

2.8 Yhteydet muuhun toimintaan ja alueen kehittämiseen

Liikkumisen palveluiden kehittäminen kasvatti alueen toimijoiden tietoisuutta ja kiinnostusta kehittää palveluita kattavammiksi. Kehittämistä todettiin tarvittavan etenkin infran puolella. Toisen kauden aikana luotiinkin uusi kolmesti viikossa ajava linja Ylläs Shutte, jonka lippuja sai hankkia Ylläs Aroundista. Linjan tarkoituksena oli auttaa ihmisiä pääsemään mielenkiintoisiin kohteisiin, joihin usein jäi menemättä taksin ollessa ainoa ja kallis vaihtoehto. Toisen kauden aikana käytiin paljon keskusteluja mm kunnan palvelukyytien optimoi-misesta ja kytkemisestä matkailijoille ja muulle paikallisväestölle suunnattuihin liikkumisen palveluihin.

18

Esimerkki Ylläsjärvellä sijaitsee Suomen pohjoisin dialyysi, jonne tuodaan säännöllisesti (viikoittain) lähikuntien potilaita hoitoon. Dialyysihoitoon tuleva potilas tuodaan aina Kela-kyydillä, joka on potilaan kotikunnan tai Ylläksen alueen Kela-kyytipiiriin kuuluva taksi. Taksi ei jää odottamaan hoidon loppumista, vaan paluukyytiin tilataan erikseen toinen taksi. Näin ollen kaksi taksia matkaa aina toisen sivun tyhjillään. Tunturi-Lapin kehityksen keväällä 2015 teettämän kylämatkailua koskevan matkan-järjestäjäkartoituksen mukaan keski-eurooppalaiset turistit ja lentäen saapuneet omatoimimatkailijat mielellään vierailisivat lähikylissä päiväseltään tai yön yli. Kylämatkailu toisi myös matkailutuloja muuten hiljaisille Tunturi-Lapin sivukylille. Edellä mainitut kyliltä saapuvat dialyysikyydit voisi valjastaa myös matkailijoiden käyttöön. Myös koulukyydit ovat olleet kaikille avoimia, mutta nimensä mukaisesti ne on mielletty vain koululaisille tarkoitetuiksi kyydeiksi, vaikka voisivat palvella niin matkailijaa kuin paikallista työmatkallaan. Kiinnostusta YlläsMaasia kohtaan on tullut sekä Lapin Liitosta, että Barentsin alueelta. Lapin Liiton Digi Aurora -projektin tavoitteena on rakentaa EAKR -rahoitteinen koko Lapin kattava matkailun platform ”kätevästi kaikkialle, ostettavista yhdestä kana-vasta”. Barentsin kolmio on Venäjän, Suomen ja Norjan yhteinen esiselvityshanke, jonka tarkoituksena on edistää erilaisten kansainvälisesti ja kotimaassa toimivien bussilinjojen ja liikennöitsijöiden välisiä yhteyksiä, kehittää yhteistä tietopohjaa kaikista rajoja ylittävistä bussiyhteyksistä Barentsin alueella sekä paikanvaraus- ja lipunmyyntiratkaisuista rajoja ylittävien bussilinjojen käyttöön. Vaikka olemassa olevia yhteyksiä käytännön tasolla muuhun toimintaa ei vielä ole, on äärimmäisen tärkeää tiedostaa tulevaisuuden näkymät ja kehittää sekä alueen omaa infraa, että tekniikkaa tasolle, joka mahdollistaa liittymisen muuhun toimintaan.

19

3 Palvelun arviointi

Palvelu toteutettiin Hämeenlinnan alueelle suunnitellun ja rakennetun Sonera Reissu palvelun pohjalta. Palvelun kehittämisessä on ollut koko ajan ohjenuorana käyttäjien osallistaminen palvelukehittämiseen. Palvelun suunnitteluvaiheessa tehtiin Hämeenlinnan ja Helsingin alueilla useita käyttäjähaastatteluita, joiden pohjalta palvelun ensimmäinen versio on rakennettu. Lisäksi palvelua on päätetty edistää pilottien kautta, jolloin eri alueilta saadaan käyttäjäpalautettua, jonka pohjalta palvelua voidaan kehittää eteenpäin. Palvelussa on pyritty hyödyntämään standardoituja ja vakioituja ratkaisuja niin pitkälti kuin mahdollista, eli bussiaikataulut käsitellään GTFS-muodossa, taksien välitysraja-pintana käytetään yleisesti käytössä olevaa SUTI-rajapintaa, lisäksi palvelun lippujen maksurajapintana käytetään yleisesti käytössä olevaa NETSin maksukorttirajapintaa. Palvelun mobiilikäyttöliittymä on rakennettu Soneran toimesta olemassa olevien rajapintojen päälle, jolloin palvelun taustalla on pyritty hyödyntämään olemassa olevaa teknologiaa mahdollisimman paljon ja toisaalta käyttöliittymään on pyritty tuomaan käyttäjän kannalta uusia ja innovatiivisia elementtejä, jotka helpottavat hänen matkan tekoaan. Palvelun ensimmäisessä versiossa toiminnallisuus keskittyy vielä matkaketjun hakemiseen ja lippujen ostamiseen, joten uutuusarvo tulee lähinnä siitä, että käyttäjä pystyy hakemaan itselleen sopivimman matkaketjun yhden sovelluksen avulla, ostamaan lipun ja todentamaan matkustusoikeutensa sähköisen matkalipun avulla. Toistaiseksi vastaavat ratkaisut ovat Suomessa olleet yhteen liikkumismuotoon liittyviä. Palvelun hyödyllisyys ja tarpeellisuus käyttäjille todentuu pilottien kautta. Ensimmäi-sen vaiheen pilotin käyttäjäpalautteen perusteella palvelu nähdään potentiaalisena ja tarpeellisena Ylläksen alueella, mutta vielä kehityskaarensa alkupäässä olevana. Parannuksia kaivataan sekä itse sovellukseen, että toisaalta liikkumismuotoihin, liikennöitäviin reitteihin ja liikennöintitiheyteen. Sovelluksessa kritisoitiin esim. paikkojen hankalaa löytämistä sovelluksesta, eli Googlen paikkatietorajapinta ei tunne Ylläksen kohteita riittävän hyvin ja toisaalta käyttäjillä on kohteiden katuosoitteet huonosti tiedossa, jolloin kohteita haettaisiin mieluummin paikkojen nimillä. Tätä voidaan kehittää viemällä paikallista nimistöä vahvemmin Googleen. Toisaalta Tilaaja on esittänyt vaihtoehtona myös heidän oman paikkatietokannan käyttämistä osana palvelua, koska siinä löytyy jo alias-nimet, sekä tietojen oikeellisuus on hallittavissa (vrt. Googlen kartassa löytyy jäämiä vanhoista palveluista tai täysin olemattomia palveluita). Palvelu toimi 1. vaiheen pilotin ajan laadullisesti melko hyvin. Palvelussa ei ollut katkoja ja tilaukset saatiin laskutettua ja välitettyä liikennöitsijöille oikein. Ongelmia tuli lähinnä siinä, että kun käyttäjällä ei ole riittävää paikallistuntemusta, niin yhdistettynä Googlen osin puutteelliseen nimistötietoon käyttäjä voi onnistua tilaamaan matkan eri yhteysvälille, kuin mitä hän oikeasti on halunnut. Esim. yksi käyttäjä tilasi Kittilän lentoasemalla taksimatkan, jossa kierrettiin liikenneympyrän kautta aseman etuovelta käytännössä takaisin lähes samaan pisteeseen. Tällaiset virheet saatiin korjattua pilotin aikana sitä mukaan, kun niitä ilmaantui, mutta

20

vastaavien virheiden mahdollisuuksia saattaa hyvin vielä olla olemassa, koska kaikkien mahdollisten yhdistelmien etukäteen testaaminen ei ole käytännössä mahdollista. Palvelu oli käyttäjille helposti saavutettavissa, koska se on vapaasti ja ilmaiseksi ladattavissa kolmen eri käyttöjärjestelmän (Android, IOS ja Windows Phone) sovellus-kaupoista. Saavutettavuuteen vaikutti enemminkin se, että Ylläksen alueella kevään aikana matkailleilla ei välttämättä ollut riittävän laajasti tiedossa palvelun olemassa-olo, jolloin suurin osa ei ole palvelua päässyt kokeilemaan. Tätä pyrittiin taklaamaan yllä kerrotuilla markkinointitoimenpiteillä. Toisaalta jos matkailija oli jo tullut Ylläk-selle omalla autollaan, niin tällaiselle henkilölle palvelu on tietysti melko tarpeeton. Onkin tärkeää aloittaa seuraavan pilottikauden markkinointi ajoissa, jotta pystytään paremmin vaikuttamaan myös siihen missä kulkuneuvolla asiakas aikoo Ylläkselle saapua. Palvelussa on paljon jatkokehitysmahdollisuuksia, mutta täysin alueellisen Ylläksen alueen kaikki ominaispiirteet huomioivan ratkaisun rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää palveluntuottajan kannalta nykyisellä rahoitusmallilla, jossa palvelun-tuottajan liiketoiminta perustuu vain myytävistä lipuista saatavaan pieneen katteeseen. Tästä johtuen palvelukehitys käytännössä perustuu Soneran Reissu-palveluun tuleviin yleisiin parannuksiin, joita voidaan hyödyntää myös Ylläksen alueella. Vain Ylläksen aluetta palvelevan kehitystyön tekeminen on perusteltua vain jos Tilaaja tai esim. paikalliset yritykset ovat valmiita rahoittamaan uusien ominai-suuksien kehittämistä. Palveluntuottaja näkee, että Tilaajalla voisi hyvinkin olla omaa intressiä palvelun jatkokehitykselle sitä kautta, että se tukee alueen yleistä kehitystä ja sen saavutettavuutta ilman omaa autoa matkustaville henkilöille. Tällöin mielikuvaa Ylläksestä pystyttäisiin ehkä muuttamaan siihen suuntaan, että vaikka alue onkin kohtalaisen hajanainen, niin liikkuminen on kuitenkin järjestetty hyvin ja sitä kautta Ylläkselle olisi helppo tulla myös ilman omaa autoa. Jos rahoitusongelma saataisiin ratkaistua, niin alueella voisi hyvinkin toimia esim. majoitusyrittäjien kanssa yhdessä suunnitellut majoituspaketit, jotka sisältäisivät alueen sisäisen liikkumisen tai tapahtumien yhteyteen myytävät tapahtumalipun ja kuljetuksen sisältävät paketit.

3.1 Käyttäjädata

Ylläs Around -palvelun käytössä on nähtävissä selkeästi kasvava trendi. Erityisesti taksimatkojen osalta edelliseen kauteen vertailtuna kuukausittaiset ostot ovat noin kolminkertaistuneet. Linja-automatkojen kuukausittaiset ostot ovat hieman kasvaneet huolimatta kilpailevan mobiililippujen myyntikanavan Ylläs Tiketin käyttöönotosta 2016–2017 matkailusesongille. Ylläs Around -palvelua on käytetty melko tasaisesti läpi sesongin, käyttö on ollut vilkkaimmillaan helmi- ja maaliskuussa 2017. 3.1.1 Ylläs Aroundin käyttö 2016–2017 matkailusesongilla

Ylläs Aroundista ostettuja matkoja kuvataan seuraavassa kaaviossa niiden lähtö- ja saapumispisteiden suhteen. Taksimatkoja on kaikista ostetuista matkoista 49 % ja linja-automatkoja 51%. Linja-autoa käytettiin yleisimmin lentokenttäkuljetuksiin ja taksia muihin matkoihin, kuten esimerkiksi kyytiin mökille.

21

11,5 %

2,3 %

9,6 %5,4 % 5,4 %

15,0 %

18,5 %

14,2 %4,6 %

2,7 % 1,9 %

2,7 %

6,2 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

30,0 %

35,0 %

Taksi Linja-auto

Kuva 4. Ylläs Around matkojen jakautuminen

Muut kategoriassa matkat pääasiassa joko lähtevät tai saapuvat mökkialueille. Jakauman perusteella voidaan päätellä, että tyypillisesti Ylläs Around matka:

• on joko alkanut majoituksesta tai päättynyt majoitukseen (30 % hotellille/ hotellilta, n. 20 % mökille/mökiltä)• ~ 60 % matkoista on liikkumista Ylläksen alueella • ~ 40% matkoista linkittyy matkaketjuun joko Ylläkselle saapumiseksi tai sieltä lähtemiseksi.

3.2 Asiakaskyselyn tulokset

Palvelun käyttäjille internetpohjainen asiakaskysely, joka kohdistettiin palvelua käyttäneille ja ostoksia tehneille asiakkaille. Yhteensä saatiin 20 vastausta maksa-neilta asiakkailta. Nämä asiakaskyselyn tulokset täydentävät keväällä 2016 tehdyn ja raportoidun asiakaskyselyn tuloksia, jossa vastaajina oli pääasiassa testikäyttäjiä, jotka eivät ole ostaneet matkoja palvelun kautta.

Käyttäjille suunnattu kysely jaettiin viiteen osioon:1) Perustiedot 2) Tiedot viimeisimmästä Ylläksen matkasta 3) Kokemuksesi Ylläs Around-palvelusta 4) Kokemuksesi Ylläs Around -sovelluksesta sekä 5) Ylläs Aroundin jatkokehitys

3.2.1 Perustiedot

Seuraavaksi esitellään tutkimuksen ensimmäisessä osiossa saadut vastanneiden perustiedot kuten demografiset tiedot. Vastanneissa palvelun käyttäjissä oli 13 miestä ja 7 naista. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksissa oli 0–2 lasta. Kahden aikuisen koti-talouksia oli hieman enemmän kuin yksin asuvia tai yksinhuoltajia. Perheen koolla ja etenkin sillä, onko lapsia, näyttää olevan vaikutusta käyttäjien vastauksiin, esimerkiksi kuusi seitsemästä lapsitaloudesta ilmoittaa olevansa kiinnostunut matkapalveluun paketoiduista muista palveluista kuten tapahtumista. Asiakkaiden kohdalla joilla ei ole lapsia, kiinnostuneita on kuusi kolmestatoista vastaajasta.

22

Yksitoista vastaajaa, eli valtaosa oli yhteiskunnalliselta asemaltaan ylempiä toimihenkilöitä, seuraavaksi eniten oli alempia toimihenkilöitä, joita vastaajissa oli kolme. Yhteiskunnallisella asemalla ei näytä olevan vaikutusta asiakkaan halukkuuteen käyttää palvelua uudelleen Ylläksellä liikuttaessa. Sitä vastoin kysyttäessä 10 % hinnannoston vaikutusta ostopäätökseen tulevaisuudessa ylemmät toimihenkilöt reagoivat muutokseen kielteisesti voimakkaammin kuin muut. Kyselyn vastaajista kolmella ei ollut ajokorttia ja seitsemällä ei ollut autoa käytettävissä. Vastaajien asuinpaikat kuvassa 5.

Kuva 5.

PK-seutu60 %

Muu Suomi20 %

Ulkomaat20 %

Vastaajien asuinpaikka

PK-seutu Muu Suomi Ulkomaat

Kuva 5. Vastaajien asuinpaikka

Kyselyyn vastanneista asiakkaista suurin osa oli pääkaupunkiseudulta, muualta Suomesta ja ulkomailta oli molemmista neljä asiakasta. Kaikki ulkomailta tulleet olivat tehneet pääosan matkastaan lentokoneella. Muualta Suomesta ainoastaan yksi neljästä oli tehnyt pääosan matkastaan lentokoneelle. Pääkaupunkiseudulta tulleista kaksi kolmasosaa saapui lentokoneella.

3.2.2 Viimeisimmän Ylläksen matkan tiedot

Valtaosa palvelun käyttäjistä teki suurimman osan Ylläksen matkastaan lentokoneella, kuten kuvasta 6. käy ilmi.

Kuva 6.

Lentokone; 13Juna; 3

Linja-auto; 2

Oma auto; 2

Millä kulkuvälineellä teit suurimman osan matkastasi Ylläkselle?

Lentokone Juna Linja-auto Oma auto

Kuva 6. Vastaajien tärkein kulkuväline Ylläkselle saapuessa

23

Vastaajista 90 % tuli siis valtaosan matkasta julkisilla liikennevälineillä, ja 10 % omalla autolla. Pääliikennevälineeksi valittiin jokin muu kuin oma auto pääasiassa mahdollisuudesta kevyempään matkantekoon, ja erityisesti suosittiin lentokonetta nopeuden vuoksi. Toisaalta syyt olla valitsematta lentokonetta perustuivat pitkälti suureen matkatavaroiden määrään. Junan valintaan näyttäisi johtavan halu päästä perille levänneenä. Perillä ollessa mieluisimpia kulkumuotoja olivat kävely, hiihtäminen ja Ylläs Around -palvelu, kaikki vastaukset avattu kuvassa 7.

Kuva 7.

60,0%55,0%

45,0%

30,0%25,0%

20,0%

5,0% 5,0% 5,0%0,0% 0,0% 0,0%

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

Prosentti

Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kulkumuodot Ylläksen alueella

Ylläs Around-palvelun käyttäjistä yhteensä 85 % on tutkimuksen perusteella reissussa joko perheen tai puolison kanssa. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli matkassa yksin ja yksi matkusti kavereiden kanssa. Ylläs Around -palvelun käyttäjistä 75 % oli matkalaukku mukana, ja noin kahdella kolmasosalla oli omat sukset/lumilauta mukana. Vain kolmella asiakkaalla oli mukana ainoastaan käsimatkatavaroita. Ylläs Aroundin asiakkaista 65 % majoittui vuokramökissä, 20 % hotellissa ja 15% omassa mökissä. Matka-seurueiden kokoonpano kuvassa 8.

Kuva 8.

0,0%5,0%

10,0%15,0%20,0%25,0%30,0%35,0%40,0%45,0%50,0%

Millaisella matkaseurueella tulit Ylläkselle:

Matkustin perheeni kanssaMatkustin puolisoni kanssaMatkustin yksinMatkustin porukassa ystävien/kavereiden/tuttujen kanssa

Kuva 8. Matkaseurueen kokoonpano

24

3.2.3 Palvelun käyttäjäkokemus

Suurin osa palvelun käyttäjistä kertoi löytäneensä Ylläs Around -palvelun Ylläksen nettisivujen kautta. Yksikään maksaneista asiakkaista ei löytänyt palvelua Ylläs Aroundin Facebook-sivujen kautta ja vain pieni osa maksaneista käyttäjistä oli löytänyt palvelun paikallislehtien kautta. Ensimmäisessä pilotissa edellä mainitut kanavat olivat markkinoinnin pääasialliset kanavat. Aiemman pilotin yhteydessä todettiin olevan tärkeää, että toisessa vaiheessa markkinointitoimet kohdistetaan asiakkaille, jotka ovat suunnittelemassa matkaa Ylläkselle massamarkkinoinnin sijaan. Kun lähes puolet vastaajista on löytänyt palvelun Ylläksen nettisivujen kautta, Ylläksestä muutenkin kiinnostuneille kohdennettu mainonta näyttää olevan selkeästi merkittävin viestintäkanava.

Palvelun käyttäjät olivat Ylläs Around -palveluun sekä myös sovellukseen pääosin enimmäkseen tyytyväisiä tai jopa erittäin tyytyväisiä. Käyttäjät olivat valtaosalta todella halukkaita jatkamaan palvelun käyttöä myös jatkossa. Käyttäjistä suurin osa oli neutraaleja kysyttäessä halukkuutta suositella palvelua. Suosittelijoita oli kuitenkin enemmän kuin arvostelijoita.

Merkittävin osa (45 %) palvelun asiakkaista päätyi kokeilemaan palvelua Ylläksen nettisivujen ohjaamana. Siten todennäköisesti merkittävä osa palvelun ladanneista on ollut muutenkin hakemassa tietoa Ylläksestä. Asiakkaat olivat Ylläs Around -liikkumispalveluun pääosin enimmäkseen tyytyväisiä, kuten kuva 9. osoittaa. 80 % vastanneista oli palveluun vähintäänkin melko tyytyväisiä. Ainoastaan kaksi asiakasta kahdestakymmenestä ilmaisi olleensa joko erittäin tyytymätön tai hieman tyytymätön liikkumispalveluun. Pettymyksiä olivat aiheuttaneet taksin pitkä odotteluaika ja tarjottujen matkojen huono vastaavuus omiin tarpeisiin. Yksittäinen havainto oli taksikuskien suorittamasta normaalien taksikyytien suosimisesta Ylläs Around -palvelun kautta myydyn matkan kustannuksella. Asiakkaat, jotka osoittivat tyytymättömyyttä palvelua kohtaan eivät olleet kuitenkaan haluttomia kokeilemaan palvelua uudelleen.

Kuva 9.

0,0% 5,0%10,0%15,0%20,0%25,0%30,0%35,0%40,0%45,0%50,0%

Erittäin tyytymätön

Enimmäkseen tyytymätön

Hieman tyytymätön

En tyytyväinen enkä tyytymätön

Melko tyytyväinen

Enimmäkseen tyytyväinen

Erittäin tyytyväinen

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet YlläsAround liikkumispalveluihin?

Kuva 9. Vastaajien tyytyväisyys Ylläs Around liikkumispalveluihin

Asteikolla 1–7 vastaajien tyytyväisyys Ylläs Around-liikkumispalveluihin oli hyvällä tasolla, 5,65/7. Koko matkaketjuun Ylläkselle oltiin tyytyväisiä kiitettävästi, 6,10/7.

25

3.2.4 Sovelluksen käyttäjäkokemus

Asiakkaiden kokemukset sovelluksesta ja sen käytöstä olivat erittäin positiivisia. 90 % asiakkaista oli vähintään melko tyytyväisiä sovellukseen, ainoastaan kaksi asiakasta ilmoitti olevansa hieman tyytymätön sovellukseen. Hieman tyytymättömät asiakkaat eivät kuitenkaan kokeneet, että Ylläs Around olisi vaikuttanut Ylläksen matkakokemukseen negatiivisesti. Sovelluksen asentaminen oli kaikkien vastanneiden mielestä helppoa mutta tyytymättömät asiakkaat eivät pitäneet sovellusta erityisen helppokäyttöisenä. Matkan löytäminen koettiin hieman hankalaksi, hinnoittelun selkeydestä ja läpinäkyvyydestä koettiin hieman erimielisyyttä. Sovellukseen hieman tyytymättömät käyttäjät olivat kuitenkin halukkaita käyttämään palvelua myös jatkossa. Tämä viittaa melko lievään tyytymättömyyteen joka on korjattavissa.

Tutkimuksessa ilmeni selkeästi neljä suurinta syytä mitkä johtivat Ylläs Around-sovelluksen käyttöön. Syyt olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: Uteliaisuus ja halu kokeilla uutta (30 % vastaajista, Mukavuudenhalu (25 %), Halu matkustaa ilman autoa (25 %), sekä taloudellisuus (20 %).

Verrattaessa näitä kokemuksiin palvelusta havaitaan, että asiakkaan tärkeimmät toiveet sovelluksen käyttöön liittyen ovat toteutunet melko hyvin. Osa-alueista ainoastaan ympäristövaikutusten osalta tulokset alittivat asteikon keskinkertaisen arvon. 15 % vastaajista oli täysin eri mieltä väitteen ”ympäristövaikutukseni pienenivät” -suhteen. 35 % eli merkittävä enemmistö vastaajista ei nähnyt palvelulla vaikutusta ympäristövaikutuksiin. Merkittävämmäksi hyödyksi palvelussa koettiin sen tuoma matkasuunnittelun tehostuminen, vastauksien keskiarvo 5,26/7.

Kokonaisuutena palveluun oltiin silti hyvinkin tyytyväisiä, arvolla 5,70/7. Ylläs Around -palvelun koettiin vaikuttaneen lähes yksimielisen positiivisesti Ylläksen matkakokemukseen. 75 % asiakkaista näki palvelun vaikuttaneen positiivisesti matka-kokemukseen, ja 15 % ei nähnyt Ylläs Aroundilla olleen positiivista tai negatiivista vaikutusta. Vastaajien kokemuksia kuvataan kuvassa 10.

Kuva 10.

4,56

4,75

3,89

5,26

4,50

4,53

5,70

Säästin matka-aikaa

Liikkumiskustannukseni pienenivät

Ympäristövaikutukseni pienenivät

Matkasuunnittelustani tuli tehokkaampaa

Liikkumisesta tuli fyysisesti vähemmän rasittavaa

Kantamuksieni kuljettaminen oli helpompaa

Olin tyytyväinen matkustamiseen

1 2 3 4 5 6 7Keskiarvo

Kuva 10. Vastaajien kokemus Ylläs Around -palvelun vaikutuksista

26

3.2.5 Palvelun jatkokehitys

Kyselyn vastaajat olivat halukkaita jatkamaan palvelun käyttöä tulevilla Ylläksen reissuilla, kuten kuva 11. esittää. 55 % asiakkaista oli erittäin halukkaita käyttämään palvelua jatkossa Ylläksellä liikkuessa, ja ainoastaan yksi asiakas oli ”enimmäkseen eri mieltä” tulevaa käyttöä koskevasta väitteestä. Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneita palvelusta tietyin muutoksin tai laajennuksin.

Kuva 11.

0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0%

Täysin eri mieltä

Enimmäkseen eri mieltä

Hieman eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jonkin verran samaa mieltä

Enimmäkseen samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Käyttäisin uudelleen liikkuessa Ylläksellä

Kuva 11. Halukkuus käyttää palvelua uudelleen

Asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava NPS-luku on tärkeä mittari, joka antaa arvokasta tietoa erityisesti asiakkaiden suhteesta palveluun, mikä on hyvin tärkeää uuden palvelun laajentumismahdollisuuksien kannalta. Yli 60 oleva NPS luku korreloi liiketoiminnan kasvun kanssa. Kyselyn tuloksena palvelun NPS-luku oli 15. Kuvan 12. mukaisesti suurin osa (45 %) asiakkaista oli neutraaleja suosittelemisen suhteen, 35 % oli halukkaita suosittelemaan ja 20 % oli arvostelijoita.

Kuva 12.

20,0% 45,0% 35,0%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

ArvostelijatNeutraalitSuosittelijat

Kuva 12. Vastaajien suositteluhalukkuus

Matkojen osalta asiakkaat ovat kiinnostuneita erityisesti Ylläs Aroundin tarjoamista matkoista majoituksen ja linja-auto-, juna- ja lentoaseman välillä ja matkoista kauppaan sekä laskettelurinteeseen, kokonaisuudessaan kiinnostusta kuvataan kuvassa 13. Myös ravintolamatkat ja matkat hiihtoladulle herättivät kiinnostusta asiakkaissa. Yhtenä toiveena asiakkaiden joukossa oli mahdollisuus taksin tilaamiseen myös syrjäisemmiltä hiihtoladuilta, eli reittiverkoston laajentaminen. Lisäksi ilmeni toivetta saada palvelua laajennettua myös muihin Lapin hiihtokeskuksiin.

27

Kuva 13.

0,0%

10,0%

20,0%

30,0%

40,0%

50,0%

60,0%

70,0%

Millaisia matkoja haluaisit ostaa YlläsAroundista

Kuva 13. Vastaajien kiinnostus erilaisten matkojen ostoon

Vastaajista 60 % oli kiinnostunut palvelusta, jossa matkalippuun olisi yhdistetty majoitus- tai tapahtumapalveluita. Vastaajat, jotka eivät olleet kiinnostuneita tällaisesta palvelusta halusivat itse järjestellä itse kyseiset asiat.

Kiinnostukseen tällaisia palveluita kohtaan näyttäisi vaikuttavan se, onko perheellä lapsia. 86 % lapsiperhettä edustavista vastaajista oli kiinnostunut lipun yhteydessä myytävistä majoitus- ja tapahtumapalveluita, kun sellaisten talouksien edustajista, joissa ei ole lapsia, sama prosentti on ainoastaan 46 %. Kiinnostus näyttäisi siis lähes kaksinkertaistuvan lapsien myötä.

Lapsiperheen edustajilla kiinnostusta on erityisesti ruokapalveluihin kuten aterian toimitukseen ja kauppakassipalveluun. Ei-lapsiperheet ovat painotetusti edustettuina kulkuvälineiden, kuten moottorikelkan, mönkijän ja pyörän vuokraamisen haluk-kuudessa. Kuva 14. esittää vastaajien kiinnostusta muiden palveluiden ostamiseen.

28

Kuva 14.

50,0%

40,0% 40,0% 40,0%35,0%

30,0% 30,0%

15,0%10,0%

5,0%0,0%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Kuva 14. Vastaajien kiinnostus muiden palveluiden ostamiseen sovelluksella

Suuri osa asiakkaista oli kiinnostunut ostamaan sovelluksella muita palveluita, kuten harrastus- tai liikkumisvälineitä, juna-, lento- tai linja-autolippuja, aterian toimituksia, konserttilippuja, kauppakassipalveluita, ohjelmapalveluita ja elokuvalippuja. Ainoas-taan 15 % asiakkaista ei ollut kiinnostunut muista palveluista tai ei osannut nimetä suoraan mitään vaihtoehtoa kiinnostavaksi. Keskimäärin asiakkaat olivat kiinnos-tuneita 2,8:sta edellä mainitusta palvelusta.

Lapsiperheen edustajilla kiinnostusta on erityisesti ruokapalveluihin kuten aterian toimitukseen ja kauppakassipalveluun. Ei-lapsiperheet ovat painotetusti edustettuina kulkuvälineiden, kuten moottorikelkan, mönkijän ja pyörän vuokraamisen halukkuu-dessa.

3.3 Yrityskyselyn tulokset

Pilotoinnin toiseen vaiheeseen liittyen toteutettiin asiakaskyselyn lisäksi liiken-nöitsijöitä koskenut liikennöitsijäkysely. Haastateltavia yrityksiä oli yhteensä neljä, joista kahdella on linja-autoliiketoimintaa ja yhteensä kolmella taksitoimintaa. Yksi yrityksistä on siis osana molemmilla alueilla. Tutkimus toteutettiin puhelin-haastatteluna yrityksen yrittäjien tai keskeisten työntekijöiden kanssa. Suppean tutkittavien yritysten määrän vuoksi tutkimus on tältä osin luonteeltaan suuntaa antava eikä tuloksia pyritä mallintamaan tilastollisin menetelmin.

Yritykset ovat voimakkaasti sesonkipainotteisen liiketoiminta-alueensa vuoksi hyvin pitkälti riippuvaisia sesongin onnistumisesta. Työntekijöiden määrä vaihtelee sesongin mukaan ja vaihtelut ovat osassa yrityksistä hyvinkin suuria. Pelkkää taksitoimintaa harjoittavissa yrityksissä työntekijöiden määrä vaihtelee yhden ja kahden välillä, kun linja-autoyrityksillä määrä vaihtelee viiden ja kahdenkymmenen välillä, sesongin ulkopuolella ei yhdessäkään yrityksessä riitä juuri töitä useammalle kuin viidelle kuljettajalle.

29

3.3.1 Palvelukonseptin arviointi

Palvelukonseptin arvioinnissa pyrittiin selvittämään liiketoimintamallin toimivuus nykyisellään, Ylläs Aroundin vaikutukset liikennöitsijöiden liiketoimintaan ja verkos-toon kokonaisuudessaan sekä kuljetusalan yritysten näkemys oleellisista kehitettä-vistä kohteista sekä palvelun potentiaalista. Liikennöitsijöiden tyytyväisyys omaan osallistumiseen Ylläs Around -kokeiluun oli verrattain hyvällä tasolla, keskimääräinen tulos oli 5,5/7. Erityisen tyytyväisiä liiken-nöitsijät olivat mahdollisuuteen olla mukana uudenlaisessa palvelukonseptissa joka helpottaa asiakkaiden elämää. Paikalliset kuljetusyrittäjät näkivät Ylläs Aroundin ja muiden samankaltaisten palveluiden olevan lähitulevaisuuden yleinen kehityssuunta. Tyytyväisyys Ylläs Around-konseptiin ei ollut kokonaisuudessaan yhtä hyvällä tasolla kuin kokemukset palvelun kokeilusta, tyytyväisyys konseptiin kokonaisuutena oli 4,75/7. Vaikka puutteita oli selkeästi, liikennöitsijöiden näkemyksen mukaan kehitys on ollut koko ajan toimivampaan suuntaan. 3.3.2 Ylläs Around sovelluksena

Kyselyyn vastanneet liikennöitsijät olivat melko yksimielisiä sovelluksen tuomista hyödyistä asiakkaalle. Sovellus helpottaa matkan varaamista ja matkustamista ja nopeuttaa asiakkaiden pääsyä kohteeseen. Tämä on luonnollisesti myös liikennöitsijän etu. Liikennöitsijät pitivät palvelua kuitenkin vielä selkeästi keskeneräisenä. Kaikki liikennöitsijät eivät olleet innostuneita suosittelemaan palvelua, vaikka näkivätkin siinä paljon potentiaalia. Tämänhetkistä suositteluhalukkuutta ovat laskeneet konseptivaiheen puutteet ja aiemmat ongelmat sovelluksen toiminnoissa, kuten operaattorin maksuvälityksen viiveet. Lisäksi nähtiin palvelun suositteleminen osittain riskinä oman liiketoiminnan/ asiakkaan menetykselle. Kuitenkin sovelluksesta nähtiin jo tässä vaiheessa koituvan merkittäviä hyötyjä, erityisesti toiminnan helpottuminen nähtiin merkittävänä hyötynä. Sovelluksen tyytyväisyysaste oli samalla tasolla kuin tyytyväisyys koko konseptiin kokonaisuudessaan, eli 4,75/7. Vastausten perusteella sovellus on toiminut paremmin bussiliikenteessä kuin taksiliikenteessä. Erityisesti bussimatkojen varaaminen ja lippujen tarkastaminen on ollut todella sujuvaa. Useat liikennöijät kehuivat sovelluksen yleistä toimintavarmuutta ja asiakkaan ja sovelluksen välisen maksuliikenteen sujuvuutta. Taksipuolelta tuli samankaltaisia huomioita kuin asiakaskyselyssä; osoitteistossa ei ollut joitain oleellisiakaan paikkoja saatavilla. 3.3.3 Liiketoimintavaikutukset

Ylläs Around-konseptin liiketoimintavaikutukset ovat liikennöitsijäkyselyn mukaan olleet tähän asti melko pieniä. Suhtautuminen on ollut silti positiivista, sillä hyötyjen on nähty tulevan erityisesti tulevaisuudessa. Jo mahdollisuus olla mukana kehittämi-sessä on nähty hyödyllisenä liiketoiminnalle pitkällä tähtäimellä ajateltuna. Taksiliikenteessä Ylläs Around ei ole vielä johtanut merkittävään asiakasmäärien kasvuun joten tähänastiset vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet hyvin pieniä. Pääosin kuljettajat ovat kokeneet, että asiakkaat olisivat ostaneet kyydin muutenkin. Joidenkin bussikyytien jatkokuljetukset taksilla ovat sovelluksen myötä lisääntyneet. Taksiyrittäjät ovat kokeneet, että Ylläs Around -sovellus on tuonut taksin tilaamisen palvelun lähemmäksi asiakasta. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen näyttäisi olevan muutoksessa, rahaliikenne tulee vääjäämättä vähenemään/siirtymään älylaitteisiin.

30

Yhteistyötä eri liikennöijien välillä on ollut jonkin verran, kalustoa on hyödynnetty kiireisimpinä aikoina yhteistyössä ja autettu kyytien ajamisessa. Konseptin koettiin kuitenkin vielä olevan kehityksen tarpeessa. Pilotin aikana liikennöitsijät kokivat tilanteista kyytien hinnoittelun epäedullisiksi suhteessa markkinahintaan, koska kimppakyydit eivät täyttyneet. Myös operaattorimaksuliikenteen nopeuttaminen koettiin tärkeäksi haasteeksi yrittäjien oman liiketoiminnan kannalta. Linja-autoliikenteessä Ylläs Around ei ole vielä johtanut merkittävään asiakasmäärien kasvuun, joten tähänastiset vaikutukset liiketoimintaan ovat jääneet pieniksi. Bussi-kuljettajat kokivat merkittäväksi hyödyksi omasta puolestaan sen, että rahaa ei tarvitse kerätä fyysisesti ja maksutapahtuma nopeutuu siten huomattavasti. Koska suhteel-lisen pieni osuus lipuista on sovelluksen kautta tilattuja, hyöty ei ole vielä kovin merkittävä. Kuitenkin maksutapahtuman nopeutuminen auttaa myös bussia pysymään aikataulussa mikä on merkittävä etu. Lisäksi uuden kuljettajan opastaminen nähtäisiin helpompana, kun lippuja ei tarvitsisi myydä autossa. Myös bussiliikenteessä operaattorin maksuliikenteen nopeuttaminen koettiin tärkeäksi asiaksi. Haasteita on asettanut myös aikataulut; pääkulkuvälineiltä (juna, lentokone) tehtävät jatkoyhteydet voi olla haastava järjestää, kun myöhästymisiä tapahtuu ja lipun tilaus tapahtuu usein vasta esimerkiksi lentokoneen laskeuduttua. Oikean kokoisen kaluston saaminen paikalle ei siten ole helppoa. 3.3.4 Liikennöitsijöiden näkökulma palvelun jatkokehityksestä

Taksiliikennöitsijöiden tärkein toive liittyen palvelun kehittämiseksi liittyy toimivan kimppakyytijärjestelmän luomiseen; taksikuskit haluaisivat liittää palvelun osaksi mahdollisuuden myydä asiakkaalle suoraan kimppamatkoja esimerkiksi yritys- ja muille porukoille. Kyytiin voisi olla esimerkiksi 4 henkilön minimivaatimus. Tällä voitaisiin ehkäistä kimppakyytinä tilattujen, mutta yhden ihmisen ajoksi päätyvien kyytien syntyminen kimppakyydin hinnalla. Mikäli tässä onnistutaan, olisi taksi-yrittäjien näkökulmasta mahdollista jopa laskea kimppakyytien asiakaskohtaisia hintoja entisestään. Tähän liittyy taksiliikennöitsijöiden näkemys, jonka mukaan palve-lun markkinointia pitäisi lisätä ja tehostaa. Erityisesti digimarkkinointi nähtiin avain-asemassa nuorten asiakkaiden tavoittamiseksi. Kolmas tärkeä toive koskee reittiverkostoa, palveluun pitäisi saada kuljettajien mielestä enemmän kohteita, mihin taksin voi tilata. Osittain palvelusta puuttuu tärkeitäkin kohteita, esimerkiksi joitakin Ylläksen keskustan tuntumassa olleita keskeisiä kohteita ei palvelusta löytynyt. Lisäksi operaattorimaksuliikenteen viiveet olisi saatava poistumaan Taksiyrittäjät suhtautuivat hieman linja-autoyrittäjiä varauksellisemmin liikkumis-palveluun yhdistettyyn majoitus- ja tapahtumalippuihin. Kuitenkin kiinnostusta tällaista palvelua kohtaan oli lähes kaikilla yrittäjillä. Majoituspalveluakin potentiaali-sempana lisänä palveluun nähtiin liikennöitsijöiden tiiviimpi yhteistyö. Taksikuljettajat näkivät tämän tärkeänä haasteena, yhteistyön sujuvuuden kannalta olisi kuljettajien näkökulmasta merkittävä helpotus jos asiakkaat tilaisivat kyydin jo lähtiessään esimerkiksi Helsingistä. Linja-autoyrittäjien näkökulma palvelun kehittämisestä painottui pitkälti matkaketjun sujuvoittamiseen ja yhtymäkohtien integraatioon. Linja-autoyrittäjät olivat erityisen kiinnostuneita yhteistyön syventämisestä myös matkan pääliikennöitsijöiden, kuten lentoliikenteen kanssa. Hankalaksi nähtiin esimerkiksi lentojen myöhästymiset ja liian

31

ajoissa saapumiset. Liikennöitsijän ehdotus palvelun kehittämiseksi olisi parempi tiedonjako pääliikennöitsijöiden suunnalta.

3.4 Pilotoinnissa tunnistetut yksittäiset haasteet ja ratkaisuehdotukset

Taksi- ja linja-autoliikenne: Ylläs Aroundin käyttäjät olivat palvelukonseptiin ja sovellukseen pääosin erittäin tyytyväisiä. Tapaukset, joissa asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä liittyivät palvelun pilotointivaiheen ongelmiin. Palvelukonseptiin liittyen kaksi asiakasta kahdestakymmenestä ilmaisi olleensa erittäin tyytymätön tai hieman tyytymätön liikkumispalveluun. Yksittäisenä tapauksena pettymystä olivat aiheuttaneet taksin pitkä odotteluaika (yli tunti kaupassa) ja tarjottujen matkojen huono vastaavuus omiin tarpeisiin. Yksittäinen havainto joka aiheutti ylipitkän odotteluajan, saattaa liittyä hinnoittelulogiikkaan matkan kohdalla, osalla taksikuskeista esiintyi haluttomuutta kuitata Ylläs Around kuljetuksia. Taksikuskien kyselystä saadut tulokset viittaavat siihen, että kannattamat-tomia kuljetuksia on ollut. Hinnoittelumalli on nimenomaan taksikuljettajien puolelta merkittävin haaste. Kun hinnoittelu saadaan toimivammaksi, suurimpien palvelu-konseptin ongelmien pitäisi siis poistua tämänhetkisen tiedon valossa. Linja-auto-liikenteen suurin haaste on ollut aikatauluttaminen. Lennoilla ja junassa saapuvia asiakasmääriä on ollut vaikea ennakoida ja mikäli asiakkaat eivät ole tehneet tilausta riittävän ajoissa, liikennöitsijät eivät pysty varautumaan sopivan kokoisella kalustolla. Sekä taksi- että linja-autopuolella haasteena on liikennöitsijöiden näkökulmasta pidetty operaattorin maksuliikenteen hitautta. Eräs asiakas oli ostanut sovelluksella bussiliput perheelleen välille Ylläksen hotellilta -Kolarin rautatieasemalle. Linjaa ei kuitenkaan sillä kertaa liikennöinyt se taho, joka oli mainittu sovelluksessa, joten liput eivät kelvanneet bussissa ja asiakas joutui siten maksamaan tuplamaksun. Lippua ei pitäisi sitoa liikennöitsijään vaan kuka bussia ajaakaan hakisi summan tunnisteen perusteella Ylläs Aroundilta. Sovelluksen suhteen on ollut lievää tyytymättömyyttä kahdella asiakkaalla. Tyytymättömyys on johtunut matkojen löytymisen hankaluudesta ja hinnoittelun lievästä epäselkeydestä. Jotkut asiakkaat ovat yrittäneet etsiä matkaa paikoista, minne kyytiä ei ole ollut tarjolla. Palvelun kehittäminen toisen pilotointivaiheen jälkeen vaatii hinnoittelumallin korjaa-misen siten, että kaikki kuljetukset ovat liikennöitsijälle kannattavia. Haasteet liittyvät lähinnä kimppakyyteihin. Palvelun voimakas leviäminen auttaisi merkittävästi kimppa-kyytien kannattavuusongelmaan. Mallin täytyy olla kuitenkin sellainen, että vaikka kyydistä ei todellisuudessa muodostuisi kimppakyytiä, niin ajo on kannattava taksi-kuskille. Linja-autopuolen haasteeseen eli matkustajamäärien ennakointiin ja tilausajankohdan aikaistamiseen voidaan vaikuttaa markkinointitoimien kohdistami-sella matkaketjun alkupäähän. Operaattoritoiminnan maksuliikenne on uudistettava, jotta liikennöitsijät saavat maksut kyydeistä huomattavasti nopeammalla aikataululla. Sovelluksen osalta tulee jatkaa kehitystä erityisesti käytön helppoutta korostaen.

32

3.5 Tavoitteiden toteutuminen tilaajan näkökulmasta

Arviointiraportin alussa kuvatut tavoitteet toteutuivat kohtuullisesti. Pilotin käyttäjä-määrät jäivät merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä tavoiteltiin, mutta käyttäjien määrässä oli kasvava trendi. Paikallisia liikennejärjestelyjä onnistuttiin pilotin toisessa vaiheessa lisäämään (YlläsShuttle, vertaisvuokrausautot) paikallisen toimijan toimesta. Kutsujoukkoliikenneratkaisuiden kehitystä ei saatu tähän pilottiin ja suunnitelmat kimppakyydeistä eivät toteutuneet tavoitellussa laajuudessa, johtuen sekä käyttäjämääristä että sovellusteknisistä rajoitteista. Palveluketjut rajoittuivat paikallisliikenteeseen johtuen siitä, että suuret valtakunnalliset liikennöitsijät (Finnair, VR, Onnibussi) eivät ole avanneet lippujaan vielä muiden myytäväksi. Kappaletavara- ja kunnallista palveluliikennettä ei päästy kokeilemaan, mutta keskustelua käytiin runsaasti. Yksi kokeilun tavoitteista oli uuden tiedon ja innovaatioiden tuottaminen alueellisen liikenteen järjestämisen prosesseihin tukien haja-asutusalueen Maas-toiminnan (Mobility as a Service) toteutettavuuden selvittämistä myös valtakunnallisesti. Tämä osuus toteutui hyvin. Kokeilu nosti esiin sekä toimintamalliin, että tietojärjestelmiin liittyviä kehitystarpeita kuten myös kuvasi eri toimijoiden roolit. Kokeilu toi alueelle mukanaan uutta liiketoimintaa ja synnytti toimijoihin kiinnostuksen ja halun palvelun jatkokehittämiseen. 3.5.1 Linja-autoliikenne Ylläs Aroundissa

Kylien sisäistä matkaa ajatellen lentokentän ja juna-aseman suuntaan mentäessä palvelu toimii hyvin, koska bussi kiertää täsmällisen aikataulun mukaisesti kaikki kohteet siitä huolimatta, että asiakkaita ei olisi tulossa kyytiin. Sitä vastoin lentokentältä ja rautatieasemalta Ylläkselle tultaessa aikataulut voivat heittää jopa tunteja, mikäli juna / lentokone tulee myöhässä. Bussikuljetus lähtee aina 20 min koneen/junan saapumisen jälkeen. Mikäli kone tulee etuajassa, lähtee bussikin lentokentältä etuajassa. Kaikilla pysäkeillä ei myöskään käydä, mikäli matkustajia ei ole sinne menossa. Esimerkki: Lentokenttäbussin reitillä kentältä tultaessa Tunturihotelli Ylläsjärvellä sijaitsee sellaisessa paikassa, jossa ei voi kääntää bussia takaisin paluusuuntaan. Mikäli Tunturi-hotelliin on asiakas menossa, pysäkin jälkeen tulee kuljettajan ajaa linja-auto 3 km eteenpäin isompaan risteykseen, missä on ensimmäinen mahdollinen paikka kääntää auto ja ajaa takaisin. Ylimääräistä lenkkiä tulee 6 km. Tätä lenkkiä ei haluttaisi tehdä turhan takia siltä varalta, että pysäkillä odottaa asiakas. Sama koskee Ski Bussia. Hiihtokeskukseen mentäessä bussi noudattaa aikataulua ja kiertää kaikki aikatauluun merkatut pysäkit. Rinteestä poispäin tultaessa pysäkeillä käydään vain tarvittaessa. Bussiin noustaessa kuljettajalle kerrotaan poistumis-pysäkki, tai kuljettaja tiedustelee sitä matkalla. Näin on käytäntö ollut aina asiakkaiden viihtyvyyden ja kustannusten minimoinnin vuoksi. Kaikkien pysäkkien kiertäminen Ski Bussilla jopa tuplaa matkan pituuden ja nostaa näin liikennöitsijän kustannuksia. Rinteisiin mentäessä pisimmät ”hännät” ajetaan eri vuoroissa ja aikataulutkin on merkattu minuutin tarkkuudella vain muutamaan pysäkkiin, jolloin kuljettajalla on

33

mahdollisuus ”tasata” aikataulu tietyissä paikoissa, mikäli esim. suurten matkustaja-määrien kyytiinottaminen ja rahastaminen on vienyt suunniteltua enemmän aikaa. Pilottia suunniteltaessa liikennöitsijöille oli kynnyskysymys ajaa kaikki reitit orjalli-sesti ja siihen ei ryhdytty. Tämä johti siihen, että ko. pysäkkien aikatauluja ei voitu syöttää tietokantaan ja näin ollen pysäkit eivät näkyneet älypuhelinsovelluksessa. Sen seurauksena sovellus ohjasi kävelemään todellista pidempiä matkoja. Kutsuohjattu liikennöinti olisi liikennöitsijöiden mielestä ratkaisu siihen, että häntiä ei ajettaisi turhaan. 3.5.2 Taksiliikenne Ylläs Aroundissa

Bussin ja taksin matkaketjua käytettiin pilotissa 4 kertaa ja siitä pidettiin. Tosin haasteita aiheutti se, että taksi tuli tilata vähintään 2 h etukäteen. Myös osoitteet aiheuttivat haasteita. Googlen kartta, jota Ylläs Around -sovellus käytti, sisältää paljon virheitä ja puutteita. Hankalimpia olivat mm. Äkäslompolon puoleisen hiihtokeskuksen Ylläs-Skin sijoittuminen Muonioon (koska siellä on yhtiön pää-konttori), Hiihtokeskusravintola Y1:n sijoittuminen kartalla 3 km todellisuutta pohjoi-sempaan ja latukahvila Elämänluukun osoite yrittäjien kotiin 25 km päähän todellisesta kohteesta. Tilaukset, jotka kohdistuivat näihin kohteisiin, saatiin selvitettyä siten, että taksi laittoi mittarin päälle siinä kohdassa, johon matka oli etukäteen maksettu ja asiakas maksoi mittarin mukaisen taksan kuljettajalle matkalippunsa lisäksi. Ylläksellä paikat tunnetaan monella eri nimellä. Sovelluksen tulisi tunnistaa myös ”alias-nimet”. Esimerkki: Äkäshotelli tunnetaan nimillä: Lapland Hotel Äkäshotelli, Pirtu, Pirtukirkko ja Snow Elf Kimppakyyti taksissa ei toteutunut kertaakaan. Tarkoitus oli myös järjestää ”fiksattuja” tapahtumakyytejä mm elokuviin, konsert-teihin, latuosuuksille kansallispuistoon jne. ajatuksella, että asiakkaat pääsevät taksilla edullisemmin voidessaan jakaa taksikustannuksen keskenään. Esteenä oli GTFS-standardin kykenemättömyys käsittelemään erilaisia hinnoittelumalleja. Esimerkki: Lainio Snow Village ja jäähotelli on tunnettu ja erityisen suosittu käyntikohde myös parin tunnin vierailuille. Paikka sijaitsee 40 km Äkäshotellilta Äkäslompolosta. Edestakainen Taksikyyti (kahdelle) maksaa 136 € Äkäslompolosta (sisäänpääsy 12 € / hlö). Sama tilanne on Konijänkän kotieläinpihalla, joka sijaitsee Äkäslompolossa 20 km hotelli Saagasta. Molempiin löytyisi kävijöitä huomattavasti enemmän, jos kyydin hinta olisi kohtuullisempi. Uskomme, että oikein hinnoitellut kimppakyydit lisäisivät taksinkäyttöhalukkuutta ja näin ollen liikennöintiä takseille, sekä lisää asiakkaita palveluntarjoajille. Tilanne, jota taksiautoilijat pelkäsivät kovasti, olisi ollut tilaus Äkäsmyllyn ja Elämän-luukun välille, jolloin sovellus laskee väärän hinnan. Elämänluukku sijaitsee 10 km Äkäslompolosta pohjoiseen, Äkäsmylly 20 km Äkäslompolosta pohjoiseen. Ylläs Around laskee taksimatkalle hinnaksi 10 km:n matkan Äkäsmyllyn ja Elämänluukun välille, vaikka ajoa ilman asiakasta tulee lisäksi 30 km. Näin ollen kyyti on erittäin tappiollinen.

34

3.5.3 Ylläs Around palvelu matkailukeskuksen näkökulmasta

Palvelua matkailukeskukseen suunniteltaessa tulisi juuri matkailukeskuksen erityis-piirteet huomioida, koska ne eroavat tyystin käyttäjien arkiympäristöstä. Arjessa liikutaan ja liikkumisen palveluita käytetään pääosin työmatkoihin ja harrastuksiin, joihin mennään ”hinnalla millä hyvänsä” tarkoittaen sitä, että matka tehdään, jollei omalla autolla, niin jollain muulla välineellä mm liikkumisen palvelua hyväksikäyttäen. Kysyntä on pull-tyyppistä. Matkailukeskuksessa liikkumisen palvelut ovat push-tyyppisiä, niiden avulla tarjotaan matkailijalle enemmän mahdollisuuksia elämyksiin ja kiinnostaviin paikkoihin, joiden myötä matkailija jättää suuremman määrän rahaa alueelle. Ts. matkailija ei välttämättä tarvitse liikkumisen palveluita, toisaalta hän saattaa jättää tulematta kohteeseen, jollei sieltä löydy riittävästi liikkumisen palveluita ja käänteisesti valita kohteen sen mukaan, että siellä on hyvä liikenneyhteydet tarkoittaen sekä saavutettavuutta sekä paikallista liikkumista. Potentiaalia Ylläksen kaltaisissa matkailukeskuksissa on valtavasti. Ylläksellä on rekisteröityjä yöpymisiä 350.000 / vuosi, joista 30 % ulkolaisia (105.000, lähes kaikki autotta). Kotimaisia 245.000. Oletetaan, että 50 % kotimaisista tulee ilman autoa, ja se luku lisätään autottomiin ulkomaalaisiin, saadaan pyöreästi 230.000. Oletetaan, vielä, että YlläsMaaS-palvelun ansiosta vielä puolet kotimaisista jättää autonsa kotiin, päästään lukuun 290.000. Jos jokainen käyttäisi 10 € päivässä liikkumisen palveluihin, olisi liikevaihto 2.9 milj € vuodessa. Yhtälö ei ole aukoton, mutta yöpymisiä veden-kulutuksen mukaan onkin 1,4 milj (rekisteröidyt ja rekisteröimättömät yhteensä) eli nelinkertainen määrä. Jos liikkumisen palvelut ovat monipuoliset, toimivat ja hinta on sopiva, on palvelu vähitellen kannattavaa. Lisäksi konsepti on skaalattavissa myös muihin matkailukeskuksiin. Asennusvaiheessa joillekin asiakkaille tuotti harmia se, että piti suostua ottamaan mainospostia saadakseen palvelun käyttöönsä. Tämä kohta tulee muotoilla seuraa-vassa vaiheessa uudelleen siten, että asiakas ymmärtää saavansa Ylläs Aroundiin liittyvää asiakaspostia, joka häntä hyödyttää palvelun käytön kannalta. Matkaa/kulkuneuvoa haettaessa olisi suotavaa, että sovellus haluttaessa paikantaisi käyttäjän. Myös kohde tulisi pystyä paikantamaan osoitteen lisäksi kartalta. Sovelluk-sen olisi hyvä auttaa kartan avulla navigoinnissa, jotta käyttäjä tietää mihin suuntaan tulee kävellä. Tilaaja ehdottaa myös, että Google-kartan asemesta voitaisiin käyttää Ylläksen omaa paikkatietojärjestelmää ja toissijaisesti Maanmittauslaitoksen karttatasoja, joita on yli 1200 karttatasoa, ja ollen tarkempia kuin HEREllä tai Googlella. 3.5.4 Matkan maksaminen

Se, että lippu on valmiiksi puhelimeen ladattuna, on sujuvoittanut bussiin tulemista ja ollut liikennöitsijöille mieluisa. Kehuja on tullut myös asiakkailta. Kun lippua ostetaan tuttuun Ski Bussi-, lentokenttä- ja rautatieasemamatkaan, voisi proseduuri olla kuitenkin helpompi, jolloin asiakas pääsee heti valitsemaan oikean hintaisen lipun 3,5 € (bussi rinteeseen, 7 € (bussi kylältä toiselle), 11,5 € (bussi Rautatieasemalta Ylläkselle, sekä Lentokentältä Ylläsjärvelle), 13,5 € (bussi lentokentältä Äkäs-lompoloon). Tällä hetkellä lipun ostaakseen asiakas joutuu syöttämään lähtö- ja kohdepaikkojen osoitteet. Tulisi siis olla kaksi tapaa ostaa lippu: Osoitteet syöttämällä (kun reittiä ei tunne tai haluaa bussin ja taksin yhdistelmän) tai ”pikalippuna” suoraan

35

tietyn hintaisen lipun ostoon (kun reitti ja hinta tiedossa). Pikalippua pohdittiin 1. pilotissa, mutta liikennöitsijät toivoivat, että sovelluksen kautta myytyjen lippujen määrä olisi tiedossa etukäteen. 3.5.5 Hinnoittelu

Linja-auto

Linja-autoihin sovittiin taulukon 3. mukainen vyöhykehinnoittelu.

Taulukko 3. Linja-autojen vyöhykehinnoittelu

Alue Kolari Hannukainen Äkäslompolo Ylläsjärvi Lainio Kittilä Kolari 3,50 € 9,50 € 11,50 € 11,50 € 15,00 € 18,00 € Hannukainen 9,50 € 3,50 € 7,00 € 9,50 € 11,50 € 15,00 € Äkäslompolo 11,50 € 7,00 € 3,50 € 7,00 € 10,00 € 13,50 € Ylläsjärvi 11,50 € 9,50 € 7,00 € 3,50 € 9,50 € 11,50 € Lainio 15,00 € 11,50 € 10,00 € 9,40 € 3,50 € 7,00 € Kittilä 18,00 € 15,00 € 13,50 € 11,50 € 7,00 € 3,50 €

Pääasiassa linja-autoa käytettiin lentokentältä tai rautatieasemalta Ylläkselle tultaessa ja toisinpäin sekä Ski Bussia. Yleisimmin ostetut liput ovat taulukossa vihreällä. Taksi

Taksihinnoittelua mietittiin taksiliikennöitsijöiden kanssa pitkään. Taksi tekevät käytännössä koko vuoden tilin joulu-maaliskuun aikana. Kaikki muut kuukaudet ovat kulua mm päivystysvelvoitteiden vuoksi. Kevätsesongille, jolle myös pilotointi osui, on hankala löytää molempia osapuolia tyydyttäviä sopimushintoja. Eräs kynnyskysymys takseilla oli se, että Ylläs Around kyytiin tulisi aina min 2 matkustajaa. Näin heille ei tulisi tappiollista ajoa. Tämä ei ollut mahdollista Soneran applikaatiossa. Lopulta neuvotteluiden tuloksena saatiin seuraavanlainen hintataulukko. Taulukon hinnat ovat loppuasiakashintoja.

36

Taulukko 4. Taksien hinnoittelu

1-2 hlö

Km Päivä jaettu taksi

€/kyyti Päivä yksityinen taksi

€/kyyti Ilta (20-06) yksityi-nen taksi €/kyyti

2 7,31 9,89 14,19 5 11,83 15,05 19,35 10 19,35 23,66 27,96 20 34,41 40,86 45,16 40 64,52 75,27 79,57 60 94,62 109,68 113,98

3-4 hlö

Km Päivä jaettu taksi

€/kyyti Päivä yksityinen taksi

€/kyyti Ilta (20-06) yksityi-nen taksi €/kyyti

2 7,44 9,87 13,87 5 12,60 15,68 19,68 10 21,20 25,35 29,35 20 38,41 44,71 48,71 40 72,82 83,42 87,42 60 107,23 122,13 126,13

5-6 hlö

Km Päivä jaettu taksi

€/kyyti Päivä yksityinen taksi

€/kyyti Ilta (20-06) yksityi-nen taksi €/kyyti

2 7,87 10,30 14,30 5 13,68 16,75 20,75 10 23,35 27,51 31,51 20 42,71 49,01 53,01 40 81,42 92,02 96,02 60 120,13 135,03 139,03

7-8 hlö

Km Päivä jaettu taksi

€/kyyti Päivä yksityinen taksi €/ky

yti Ilta (20-06) yksityi-nen taksi €/kyyti

2 ei mahdollinen 10,73 14,73 5 ei mahdollinen 17,83 21,83 10 ei mahdollinen 33,66 33,66 20 ei mahdollinen 53,31 57,31 40 ei mahdollinen 100,62 104,62 60 ei mahdollinen 147,94 151,94

Matka maksetaan aina etukäteen. Jos käyttäjä sallii kimpan laittamalla rastin ruutuun, hän saa matkan yo. taulukon jaetun taksin hinnalla riippumatta siitä, muodostuuko kimppaa vai ei. Jos samasta osoitteesta lähtee matkaan useampi henkilö, niin 1–2 hlö matkustavat yo. hinnalla. Isommat matkustajamäärät kasvattavat hintaa hiukan. Taksiautoilijat toivoivat, ettei jaettuja takseja myydä 20–06 väliselle ajalle. Tämä on heille kaikkein rahakkainta aikaa ajaa mittari päällä.

‒

‒

39

3.6 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus

Operaattoritoiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella sovellusteknisestä näkö-kulmasta, palvelunäkökulmasta ja taloudellisesta näkökulmasta. 3.6.1 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus sovellusteknisestä näkökulmasta

Ylläs Around -sovellus on ensimmäisiä matkailun paikallisen liikkumisen (rural MaaS) mobiilisovelluksia, ja on sovellusteknisessä mielessä täyttänyt käyttäjiensä odotukset ja tarpeet hyvin (käyttäjätyytyväisyys 5,75 / 7). Myös liikennöitsijät ovat olleet sovelluksen toimintaan melko tyytyväisiä (4,75 / 7), joskin taksiliikenteen osalta sovel-luksen kimppakyytiominaisuuksissa nähtiin kehittämistarvetta. Ylläs Around -sovellus oli pilotin alkaessa edistyksellinen ja riittävä konseptin pilotointiin. Pilotoinnin aikainen sovellustekninen kehitys ei kuitenkaan tukenut operaattoritoiminnan vaikut-tavuuden kasvua. 3.6.2 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus palvelunäkökulmasta

Palveluntuottaja näkee roolinsa MaaS operaattorina siten, että sen tarjoama MaaS-palvelu perustuu olemassa oleviin tai alueelle tuleviin uusiin liikkumismuotoihin ja liikennöitsijöihin. Alueellinen liikenneinfra pitää olla siis valmiiksi rakennettu. Palveluntuottajan rooli on yhdistää tarjolla olevat liikkumismuodot parhaalla mahdollisella tavalla ja tarjota niitä kuluttajille helposti ostettavina matkaketjuina. Palveluntuottaja ei siis näe omaksi roolikseen esim. järjestää alueelle uusia liikkumis-muotoja tai vaikka tapahtumiin sidottuja kuljetuksia. Palveluntuottaja sen sijaan tarjoaa eri yrityksille kanavan tarjota palveluitaan osana suurempaa kuluttajaa palvelevaa kokonaisuutta. Operaattoritoiminnan kannattavuus riippuu siitä, että Palveluntuottaja ja paikalliset yritykset saavat yhdessä rakennettua kuluttajia houkuttelevat ja oikein hinnoitellut tuotteet, jotka myös mahdollistavat operaattori-toiminnalle järkevän tuoton. Tässä oleellisessa asemassa on se, että paikalliset yritykset näkevät palvelussa riittävää potentiaalia ja ovat valmiit rakentamaan ja hinnoittelemaan tuotteensa sen mukaisesti. Ylläksellä kevään 2017 aikana palveluntuottajan rooli operaattorina on ollut tarjota kuluttajille palvelu, jonka kautta kuluttaja voi ostaa lipun koko matkaketjulleen käyttäen joko taksia, Ski Bussia tai lentokenttä/junabussia. Palveluntuottaja on sidottu liikennöitsijöiden kanssa neuvoteltuihin hintoihin, jotka näkyvät kuluttajalle joko saman hintaisina matkoina, kun muualta ostettuna tai osin hiukan edullisempina. Palvelu perustuu alueella jo aiemmin operoineisiin liikennöitsijöihin, joiden palve-luiden liittäminen osaksi yhtä palvelua mahdollistaa käyttäjälle paremmat liikkumis-mahdollisuudet alueella. 3.6.3 Operaattoritoiminnan vaikuttavuus taloudellisesta näkökulmasta

Paikallinen liikennetarjonta ei ole tällä hetkellä välttämättä riittävää siihen, että kuluttaja voisi jättää autonsa kotiin ja korvata oman auton käytön täysin Ylläs Aroundilla, on tässä yhteydessä tarpeen miettiä miten ja kenen toimesta paikallinen liikennetarjonta saataisiin paremmaksi. Pilotin palveluntuottajan kaltainen suuri operaattori ei ole kykeneväinen panostamaan yksittäisen pienen alueen liikenneinfran rakentamiseen. Jos operaattorina on palveluntuottajan kaltainen toimija, niin liikenneinfran pitäisi rakentua paikallisesti esim. Ylläksen matkailuyhdistyksen

40

ohjaamana ja tällöin Palveluntuottajan olisi mahdollista liittää palveluunsa helposti uusia liikennöitsijöitä ja liikennemuotoja. Toinen vaihtoehto olisi saada alueelle pienempi operaattori, joka keskittyy palvelemaan nimenomaan Ylläksen aluetta ja on ehkä myös halukas järjestelmään uuttaa liikennöintiä alueelle. Tällainen tahon löytä-minen voi olla hankalaa, koska Ylläksen alue on kuitenkin rajallinen ja sitä kautta alueen potentiaali ei välttämättä ole riittävä. Vastaavasti tilaajan puolelta on tullut pohdittavaksi palvelun rahoittaminen. Matka-lippujen hintoja ei voida korottaa, muttei myöskään liikennöitsijöiden katetta pienentää sesongin ollessa kovin lyhyt (joulukuusta vappuun). Lisäkustannuksia tuo kuitenkin palveluntuottajan perimät transaktiomaksut (kannattavan liiketoiminnan raja 10.000–20.000 lippua / kk, tai useiden tuhansien kuukausimaksu), minkä lisäksi tulee järjestelmäkehitys. Matkaketjujen paketointi toisi lisäjoustavuutta hinnoitteluun, mutta niin kauan, kun suuret liikennöitsijät kuten Finnair, VR, Matkahuolto ja Onni-bussi eivät ole halukkaita avaamaan rajapintojaan muiden kuin omien järjestelmiensä kautta tapahtuvaan lipunmyyntiin, ei ratkaisua ole helppo löytää. Liikennepalvelulaki tulee edellyttämään, että paikallisliikenne on reititettynä ja hinnoiteltuna digitaalisessa muodossa GTFS-rajapinnan takana. Tämä mahdollistaa suurille liikenneoperaattoreille (VR, Finnair, Matkahuolto, Onnibussi) paikallisliiken-teen kytkemisen omaan matkaketjuunsa olemassa olevan tarjonnan puitteissa. Toteu-tuessaan tämä parantaisi Ylläksen ja Tunturi-Lapin kaltaisen alueen saavutettavuutta, erityisesti mikäli paikallisliikenteen tarjonta kytkeytyy saumattomasti matkaketjuihin. Tämän tarjonnan kehittämisessä paikallisilla toimijoilla (Esimerkiksi liikennöitsijät ja Ylläksen Matkailuyhdistys) on merkittävä rooli. Toki liikennöintiä lisäämällä ja reittejä parantamalla saadaan enemmän maksavia asiakkaita, jolloin volyymin avulla voidaan kattaa entistä enemmän em. kuluista. Tämä edellyttää palveluntuottajan edellisessä kappaleessa peräämää paikallisten yrittäjien yhteistä panostusta. Myös liikennöitsijöiden innovatiivinen yhteistyö voisi kasvattaa markkinoita. Nämä kuitenkin edellyttävät Ylläksellä paikallisen, toimijat ja paikat tuntevan, ajan hermolla olevan operaattoritahon apua. Ylläksen tapauksessa Matkailuyhdistys voisi toimia operaattorina ja ottaa tällä hetkellä hiihtokeskusten hallinnoiman Ski Bussin hallintaansa samalla konseptilla kuin Ski Bussia on tähänkin asti pyöritetty (hiihtokeskuksiin kohdistuvat ajot sekä heidän subventointi pysyvät ennallaan). Näin Matkailuyhdistys voisi kehittää reittejä ja lippuja tukemaan mm liikkumisen paketointia (liikkuminen kytketty esim. majoitukseen, ajan-jaksoon tai tiettyyn km-määrään). Samalla Matkailuyhdistys voisi kehittää kutsutaksi-liikennettä mm pidemmällä sijaitseviin mielenkiinnon kohteisiin (Ateljeet – kuten Särestöniemi, Raekallio, Koljonen – Lainion jäähotelli, Konijänkä). Ylläs Aroundin ostetuista matkoista noin 60% oli alueen sisäisiä matkoja. Tämä liikkumispalvelutarjonta kytkeytyy matkailijoiden asiakaskokemukseen ja matkailu-elinkeinoon. Yllä olevien esimerkkien valossa paikallisen operaattoritoiminnan merkitys on keskeinen alueen sisäisen liikkumispalveluntarjonnan kehityksessä. Liikkumispalveluiden optimointi ja paketointi matkailijoiden ja matkailuyrittäjien tarpeisiin on merkittävä kehityskohde jatkossa. Tämä edellyttää paikallisten toimi-joiden koordinoitua, innovatiivista yhteistyötä jonka aktivointiin ja fasilitointiin tarvitaan toimijat, paikat ja tarpeet tunteva paikallisoperaattori.

41

4 Pilotoinnin mittarit ja tavoitteiden toteutuminen

Hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan alla:

• Sovelluksen lataukset, tavoite 4000 kpl kevään 2017 aikana.

o Toteutunut latausmäärä oli 771 kpl

• Matkan ostaminen, tavoite 1000 kpl kevään 2017 aikana

o Myytyjen matkojen määrä oli 140 kpl

• Vaikuttavuustutkimuksessa mitattu asiakastyytyväisyys hyvän ja kiitettävän välillä

o Asteikolla 1–7 vastaajien tyytyväisyys Ylläs Around-liikkumispalveluihin oli hyvällä tasolla, 5,65 / 7

- Ylläs Around -liikkumispalvelut: 80% vastaajista antoi palvelusta positiivista palautetta, 10% antoi neutraalin palautteen. Negatiivi-sen arvion antoi 10 %. Vastaus on otettu käyttäjille suunnatusta kyselystä kohdasta ”Kuinka tyytyväinen olet Ylläs Around -liikku-mispalveluihin?”.

o Asteikolla 1–7 vastaajien tyytyväisyys Ylläs Around -sovellukseen oli hyvällä tasolla, 5,75 / 7

- Ylläs Around -sovellus: 90% vastaajista antoi palvelusta positii-vista palautetta, negatiivisen arvion antoi 10 %. Vastaus on otettu käyttäjille suunnatusta kyselystä kohdasta ”Kuinka tyytyväinen olet Ylläs Around sovellukseen?”

o Suositteluhalukkuus, NPS luku 15 - Asiakkaiden halukkuus suositella Ylläs Around -palvelua: 35%

vastaajista on palvelun suosittelijoita, 55% vastaajista passiivisia l. tyytyväisiä mutta välinpitämättömiä asiakkaita ja 20 % on palvelun arvostelijoita. Vastaus on otettu käyttäjille suunnatusta kyselystä kohdasta ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit Ylläs Aroundia ystävälle tai kollegalle?”

• Liikennöintiä saatu laajennettua, mittarina uusien reittien määrä

o Toiselle pilottikaudelle palvelu synnytti uuden, kolmesti viikossa ajetta-van YlläsShuttle-linjan.

• Alueen muiden palveluntarjoajien tyytyväisyys vaikuttavuustutkimuksessa mitat-tuna. Mittarina lisääntyneet asiakasvirrat ja halukkuus osallistua esim. kustan-nuksiin tulevina vuosina.

o Kyselyn perusteella palvelulla ei ollut vielä vaikutusta asiakasvirtoihin.

• Liikennöitsijöiden tyytyväisyys, mittarina kasvanut liikennöinti

o Pilotin käyttäjämäärät huomioiden liikennöintimäärät eivät kasvaneet pilotin aikana.

- Puhelinhaastatteluun vastasi neljä liikennöitsijä, jotka kokivat Ylläs Aroundin kaltaisen palvelukonseptin hyväksi, mutta arvioi toteutetun palvelun tason vielä keskinkertaiseksi.

• Matkailuyhdistyksen tyytyväisyys, mittarina projektin avulla saavutettu julkisuus

o Matkailuyhdistyksen hallituksessa on positiivinen ilmapiiri projektin suhteen. Vaikka ostajia vähän, niin aikatauluun nähden meni hyvin.

42

• Kunnallisten viranhaltijoiden tyytyväisyys palveluun. Mittarina palvelun kehittä-mishalukkuus.

o Palvelukonsepti ja toteutettu palvelu koettiin keskinkertaiseksi. Tosin potentiaaliakin nähtiin.

• Liikennepalveluiden uusien toimijoiden ilmaantuminen markkinoille

o lanseerattu uusia palveluita kuten ShareIt autojen vertaisvuokraus-palvelu ja Ylläs Tiketti.

43

5 Vaikuttavuusarviointi

Ylläs Around -palvelun vaikuttavuusanalyysi on jaettu kolmeen tasoon, jotka ovat käyttäjätaso, liiketoimintataso ja yhteiskunnallinen taso. Vaikuttavuusarviointi-kokonaisuus esitellään taulukossa 5. Arviointi perustuu kyselyyn vastanneiden (20 kpl) vastauksiin. Taulukko 5. Ylläs Around vaikuttavuuden arviointi yleisen MaaSiFie viitekehyksellä

(Karlsson ym. 2017), aiheutuneet muutokset (↑) = kasvu, (↓) = lasku, 0 = ei muutosta, n/a = tietoa ei saatavilla.

Taso Vaikuttavuuden mittarit (KPI)

Lisäys/ vähennys

Huomiot

Käy

ttäjä

t

Matkojen kokonaismäärä n/a Sujuvoittaa liikkumista, ihmiset jotka eivät omista autoa voivat matkustaa helpommin. Ei vertailu-kelpoista mittaustulosta.

Liikennemuotosiirtymä (oma auto julkiset liikennevälineet, YlläsAround)

↑

↓

↑

↑

↑

Kasvu julkisten liikennevälineiden käytössä (lentokone, juna, bussi, kasvu 63%) Auton käyttäjien määrä väheni (72 käyttäjää, 71%) Lentokoneella matkustajien lisäys (513 käyttäjää, 260%) Junan käyttäjien määrä kasvoi (23 käyttäjää, 50%) Linja-auton käyttäjien määrä kasvoi (12 käyttäjää, 100%)

Liikennevälineiden ja -muotojen yhdistäminen

n/a Asiakkaat käyttivät useampia kyytipalveluja yhden ostotilauksen kautta

Liikkumisen palveluiden saatavuus

n/a Vastaajat kokivat palvelun helpottavan liikkumista

Asenteet julkisen liikenteen käyttöön

n/a Vastaajat olivat halukkaita jatkamaan palvelun käyttöä

Matkustamisen / liikkumisen kustannukset ↓

40% vastaajista nettomääräisesti kertoi matka-kustannusten laskeneen (60% kustannukset laski, 20% ei laskenut)

Liik

etoi

min

ta

Asiakasmäärät n/a 20% asiakkaista ei ollut ennen käynyt Ylläksellä Asiakassegmentointi n/a Vastaajista 65% oli miehiä, 55 % ylempiä

toimihenkilöitä, keski-ikä 43,5 vuotta. Yhteistyö pavelun tuotannossa ↑

Ylläs Around toimi yhteistyössä operaattorien ja joidenkin paikallisten yritysten kanssa

Tulot ↑

Vaikutus liikennöitsijöiden tulokseen toistaiseksi hyvin pieni mutta positiivinen

Vastuut verkostossa n/a

Yhte

isku

nnal

linen

taso

Päästöt ↓

↓

Vähentynyt oman auton käyttö johtaa päästöjen laskuun Ympäristövaikutusten koettiin vähentyneen (30% vähentynyt, 25% ei vähentynyt)

Resurssikäytön tehokkuus (tiet, ajoneuvot) ↑

Julkisen liikenteen sekä yhteiskyytien käyttömäärä lisääntyi

Muutokset käytettävien ajoneuvojen tekniikassa (sähköautot yms.)

0

Muutokset lakeihin ja säännöksiin

0

44

5.1.1 Käyttäjätaso

Valtaosa käyttäjistä on ollut tyytyväisiä niin palvelukonseptiin kuin Ylläs Around-sovellukseenkin. Negatiivisia kokemuksia on aiheutunut kokeiluluonteisuuteen liitty-vissä poikkeustapauksissa. Käyttäjäkyselyyn vastaajien osalta on syytä huomioida, että merkittävin vaikutin (30 %) Ylläs Aroundin käyttöön on ollut uteliaisuus ja halu kokeilla uutta. Ylläs Around on älykkään liikkumisen palvelu, jota useimmat matkailijat eivät vielä odota tai osaa etsiä tämänkaltaista palvelua, ja palvelun laajentuminen edellyttääkin käyttäytymisen muutosta, jota voidaan tukea esimerkiksi oikein kohdistetuin markkinointiponnisteluin. Käyttäjämäärä on ollut pilotin aikana odotuksia vähäisempi. Palvelun käyttäjämäärissä on kuitenkin näkynyt kasvava trendi erityisesti taksimatkojen osalta. 5.1.2 Liiketoimintataso

Ylläs Aroundin välittömät liiketoimintavaikutukset ovat positiivisia mutta vähäisiä johtuen vähäisistä käyttäjämääristä. Linja-autoliikenteen osalta nykyinen palvelu-konsepti on osoittautunut toimivaksi, taksiliikenteen osalta nykyisessä palvelukonsep-tissa tunnistettiin kehittämistarpeita niin ansaintamallin, kimppakyytiominaisuuksien tehokkuuden kuin operaattorimaksuliikenteen viiveiden osalta. MaaS-kokeilusta ollut monia positiivisia ulkoisvaikutuksia, uusiin liikkumispalveluihin kiinnitetty huomiota, kasvaneen tietoisuuden ja kokeilukulttuurin kokemusten myötä on myös lanseerattu uusia palveluita kuten ShareIt autojen vertaisvuokrauspalvelu, Ylläs Tiketti ja Ylläs Shuttle -linja. 5.1.3 Yhteiskunnallinen taso

Ylläs Around on antanut tietoa MaaS-palvelun haasteista ja soveltuvuudesta kausi-painotteiseen matkailuympäristöön. Kokeilukulttuurin tukeminen on Ylläksellä edistä-nyt toimijoiden asennoitumista ja valmiuksia uudenlaisia liikkumispalvelumalleja kohtaan ja johtanut kokeilutoiminnan laajenemiseen.

5.2 Vertailu kansainvälisiin liikkumispalvelu-kokeiluihin

Vaikuttavuusarvioinnin tuloksia vertaillaan tässä osiossa muihin MaaS-projekteihin ja niiden vaikuttavuusarvioinneista saataviin tuloksiin. Vertailuun otetaan mukaan Ruotsissa vuonna 2013–2014 toteutettu UbiGo-palvelun pilotointihanke sekä Wienissä vuosina 2014–2015 toteutettu SMILE-sovelluksesta tehdyt vaikuttavuusarvioinnit. UbiGo-palvelun pilotointi toteutettiin välillä marraskuu 2013–huhtikuu 2014 Göteborgissa. Palvelun tavoitteena oli testata liiketoimintakonseptia ja tehdä liikkuminen ilman omaa autoa, tai ainakin omistaen ainoastaan yhden auton, yksin-kertaiseksi mobiilisovelluksen avulla. Pilotointiin osallistui 200 käyttäjää urbaaneista kotitalouksista. Sovellukseen oli yhdistetty julkisen liikenteen palvelut, autojen vertaisvuokraus, pyörien jakaminen, taksit ja vuokra-autot. Maksu palvelusta oli kuukausittain, ja palveluun sai valita tarvitsemansa osat.

45

SMILE-mobiilisovelluksen pilotointi tapahtui Itävallassa vuoden mittaisena kokeiluna, johon osallistui yli 1000 ihmistä. Kokeilun tavoitteena oli helpottaa liikkumista, sujuvoittaa matkaketjua ja yhdistää julkista liikennettä esimerkiksi oman auton käyttöön. Sovelluksen avulla pystyi suunnittelemaan erilaisia vaihtoehtoisista osista koostuvia matkaketjuja, joissa hyödynnettiin esimerkiksi vuokra-autoja, omaa autoa, kävelyä, junia, busseja, takseja sekä jaettuja pyöriä. Karttapohjaisen sovelluksen toteutus onnistui hyvin ja käyttäjät olivat palveluun tyytyväisiä. UbiGo- ja SMILE-palveluja verrataan seuraavaksi YlläsAroundiin kolmelta tasolta, jotka olivat myös tämän vaikuttavuustutkimuksen päätasot, eli käyttäjätaso, liike-toimintataso sekä yhteiskunnallinen taso. 5.2.1 Käyttäjätaso

Käyttäjätasolla oleellisimpia asioita ovat asiakkaan käyttämät liikkumisvälineet ja palvelun vaikutukset niihin. Vaikutusarvioinnin tulokset viittaavat Ylläs Aroundin kohdalla samankaltaisiin vaikutuksiin kuin aiemmissa MaaS-palveluiden pilotoin-neissa. UbiGo-palvelun ja SMILE-sovelluksen kummankin vaikutukset olivat hyvin samansuuntaisia kuin Ylläs Around -palvelun vaikutukset. Kaikissa kolmessa pilotissa havaittiin selkeästi MaaS-palvelun aiheuttamaa kasvua julkisten liikennevälineiden käytössä. Vaihtelua oli liittyen eri julkisiin liikkumisvälineisiin, esimerkiksi UbiGo-palvelun käyttäjät käyttivät hieman vähemmän taajama/pikajunia, mutta toisaalta enemmän lähijunia. Merkittävin ja selkeästi yhdenmukainen havainto on kuitenkin se, että palvelut ovat lisänneet kaikkien julkiseen liikenteeseen luettavien pääasiallisten liikennöintivälineiden käyttöä. Selkein Maas-palveluiden aiheuttama muutos, joka on myös toteutunut Ylläs Aroundin kohdalla, on oman auton käytön selkeä vähentyminen. Erojakin tämän suhteen tosin oli, esimerkiksi Ylläs Aroundin kohdalla, kun matkakohde on useimmilla satojen kilometrien päässä kotoa, omaa autoa käytetään joko suurin osa matkasta, tai sitten se jätetään kokonaan kotiin. Ylläs Around vähensi näistä kolmesta palvelusta selkeästi eniten oman auton käyttöä. SMILE-palvelun yhteydessä ei varsinaisesti pyritty saamaan ihmisiä lopettamaan auton käyttöä, vaan tarjoamaan joustava liikkumisen palvelu. Niinpä monet palvelun käyttäjät pitivät auton osana matkaketjua, esimerkiksi juna-asemalle saakka kuljettiin omalla autolla. UbiGo-palvelun havaittiin vähentävän halukkuutta oman auton käyttöä kohtaan. Liikennevälineiden yhdistelemiseen liittyen ainoastaan SMILE-palvelun tutkimuksessa saatiin mitattavia tuloksia yhdistelyn lisääntymisestä liikennepalvelun vaikutuksesta. Palvelun havaittiin kuitenkin selkeästi lisäävän positiivisia asenteita eri palasista koostettua matkaketjua kohtaan. UbiGo-palvelun raportoitiin lisäävän positiivisia asenteita julkista liikennettä sekä erityisesti jaetun auton käyttöä kohtaan. 5.2.2 Liiketoimintataso

Liiketoimintatasolla muihin palveluihin verratessa tulokset olivat melko saman-suuntaisia. Käyttäjistä selkeästi suurempi osa oli miehiä, kuten SMILE-palvelussa, ja keski-ikä oli samankaltainen kuin UbiGo-palvelulla, käyttäjät olivat typillisesti noin 40-vuotiaita. Koska Ylläs Around oli pienehkö pilottihanke, asiakasmäärien kasvua ei ole helppoa mitata. Liiketoimintavaikutukset eivät samasta syystä olleet kovin merkittäviä, mutta pientä positiivista kehitystä oli havaittavissa. Vaikuttaisi siltä, että Ylläs Around

46

muistuttaa UbiGo-palvelua myös siten, että palvelulla näyttäisi olevan liiketoiminta-potentiaalia, samoin molemmat palvelut ovat herättäneet yhteistoimintaa alueen yrityksissä. 5.2.3 Yhteiskunnallinen taso

Yhteiskunnallisella tasolla merkittävin asia on päästöjen väheneminen palvelun ansiosta. Ylläs Aroundin voidaan nähdä vähentäneen päästöjä henkilökohtaisen auton käytön vähenemisen seurauksena. Tulos on samankaltainen kuin UbiGo-palvelussa. Myös käyttäjät kokivat päästöjen vähentyneen, tosin koettu vähentyminen ei ollut niin merkittävää kuin UbiGo-palvelun käyttäjillä. Resurssikäytön tehokkuus parani pilottijakson aikana, kun omien autojen sijaan käytettiin julkista liikennettä sekä kimppakyytejä.

47

6 Vaikuttavuuden kytkeytyminen osaksi toiminta-alueen laajempaa strategiaa tai liikennepolitiikkaa

Toimiva MaaS-palvelu voisi ratkoa Ylläksen saavutettavuuteen ja sisäiseen liikkumi-seen liittyviä haasteita, ja antaisi Ylläkselle myös mahdollisuuden profiloitua ekologi-sena ja liikkumispalveluiltaan luotettavana ja kustannustehokkaana matkailukohtee-na. ”Jokainen tyhjä istuin liikkuvassa kulkuneuvossa on resurssien tuhlausta.” Tähän voidaan vaikuttaa pyrkimällä täyttämään tyhjät istuimet kimppakyydein tai tarjoamalla niitä matkailijoille jopa maksutta. Äkäslompolosta ja Ylläsjärveltä kulkee aamuisin toistakymmentä autoa, kussakin yksi matkustaja tehden työmatkaa Kolarin keskustaan. Kimppakyydillä kukin säästäisi polttoainekuluissa vuositasolla 3000 €. Latukone voisi tarjota elämyksellisen kyydin aamutuimaan kansallispuistoon vanhuk-selle, joka ei muuten jaksa sinne hiihtää. Matkailijoille tarjottaisiin peukalokyytejä. Aura-auto voisi kuljettaa paketin mukanaan, jne. Kolarin kunnalla voisi olla liikkumisen palvelun strategia, joka kannustaa em. toimintaan. Esteenä eivät ole liikkuvat kulkuvälineet tai tekninen ratkaisu, jolla tyhjät paikat täytetään, vaan asenne. Jotta liikkumisen palveluita voidaan kehittää, tulee sen tapahtua asennemuutoksen kautta. Toimiva MaaS-konsepti on laajennettavissa helposti koko seutukunnan tai Lapin alueelle. Tarkoitus on myös yhdistyä muihin valtakunnallisiin MaaS-palveluihin standardirajapintojen kautta. Konsepti on myös kopioitavissa mihin tahansa kohteeseen, jossa liikennepalveluita uudelleen järjestetään. Kyse on lähinnä uudesta toimintatavasta, jossa liikennöitsijät sitoutuvat toimimaan suuremman ekosysteemin osana. Pienessä mittakaavassa toteutettuna toiminta luo uskoa ja rohkeutta kokeilla sitä laajemmalti. Myös asiakkaat opetetaan luottamaan palveluun ja näin valitsemaan liikkumisen ilman omaa autoa muuttaen samalla omaa käyttäytymismalliaan. Pilotti kytkeytyy myös Lapin Liiton DigiAurora-hankkeen esikartoitukseen tavoitteena rakentaa koko Lapin käsittävä liikkumisen palvelukonsepti. Samoin yhteydenpitoa pidetään Barentsin kolmio -hankkeen kanssa, jossa suunnitellaan Norjan ja Venäjän ylittäviä bussireittejä ja yhteistä aikataulu- ja lipputietokantaa.

48

7 Suositukset jatkosta

Pilottihankkeen perusteella eri sidosryhmien näkökulmasta Ylläs Around -palvelulle on kysyntää, mutta kyytien tarjoajien näkökulmasta jatkossa halutaan tiettyjä muutoksia. Ylläs Aroundin kaltaisen, asiakasmassoihin perustuvan palvelun tehokkaan toimivuu-den ehtona on usein se, että palvelusta saadaan nopeasti innostumaan mahdolli-simman suuri määrä käyttäjiä, jotka sitten kertovat kokemuksistaan muille potentiaalisille asiakkaille. Kaudella 2017 käyttäjät olivat verrattain tyytyväisiä palveluun, ja palvelulla on enemmän suosittelijoita kuin arvostelijoita (NPS luku 15). Olisi tärkeää kehittää palvelua sellaiseksi, että suurempi osa asiakkaista haluaisi suositella sitä muille mm. sosiaalisessa mediassa, ja yhä useampi uusi käyttäjä haluaisi kokeilla sovellusta, käyttäjäkyselyn perusteella halu kokeilla oli merkittävin yksittäinen tekijä Ylläs Aroundin käyttöön (30 % vastaajista). Asiakkaiden toiveet näyttäisivät liittyvän sovelluksen kautta saatavan palvelun tasoon ja sen kehittymiseen.

7.1 Ylläs Around -palvelukonseptin kehittämis-ehdotuksia

Erityisesti majoituspalvelujen tarjoaminen osana sovellusta tekisi palvelusta kokonais-valtaisemman. Majoitusyritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on syytä tiivistää ja tuoda paketoituja palveluratkaisuja sovellukseen. Asiakkaan toiveita integroitavista palveluista olisi syytä tutkia tarkemmin. Liikennemuotojen välistä yhteistyötä on syytä pyrkiä integroimaan tehokkaammin. Tehokkaampi järjestelmien integraatio on välttämätöntä. Ostotapahtumaa olisi pyrittävä siirtämään aikaisemmaksi, jotta liikennöitsijät voisivat paremmin valmistau-tua kyytiin oikean kokoisella kalustolla, ja samalla palvelun taso paranisi. Taksien kimppakyytipalvelu on tuotava tärkeäksi osaksi sovellusta tehokkaasti hinnoiteltuna. Myös tätä palvelua on syytä markkinoida tehokkaammin. Taksipalvelujen hinnoittelua on kehitettävä entistä paremmin yrittäjää kannustavam-maksi. Kyydeistä kokonaisuudessaan saatavat tulot eivät saa laskea suhteessa perinteisiin taksikyyteihin Palvelukonseptin kehittämisessä toisen pilotin jälkeen on ensiarvoisen tärkeää pystyä onnistuneesti koordinoimaan yhteistyöverkostoa ja jakamaan vastuuta toimijoiden välillä kohdentaen käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti markkinoinnin suunnittelu, toteuttaminen ja koordinointi tehokkaasti edellyttää paikallisten yritysten ja paikallisen koordinaattorin vahvaa mukanaoloa. Majoitusyritykset voisivat esimerkiksi käyttää kimppatakseja ja toteuttaa yhdellä lennolla saapuvien asiakkaiden noudon tehokkaasti tilataksilla. Suoraan ovelle tapahtuvan kuljetuksen vaikutus asiakastyytyväisyyteen olisi selkeästi positiivinen. Olisi tärkeää kehittää entisestään paikallisten yrittäjien yhteistyötä ja halukkuutta luoda yhteisiä asiakkaita palvelevia kokonaisratkaisu. Samalla on tärkeää pitää mielessä konseptin skaalautuvuus.

49

Ylläs Around -konseptin luonne on selkeästi olla edelläkävijänä liikkumispalvelujen tuomisessa turismin pariin ja Ylläksen alue on toiminut hyvänä pilotointikenttänä. Toimivan konseptin ja tietojärjestelmän luomisessa on kuitenkin syytä pitää vahvasti mukana ajatus toiminnan lähtökohdasta pyrkiä laajentumaan ympäröiville alueille ja esimerkiksi tukemaan koko Lapin alueen matkailua. Kehityksessä on oleellisena osana myös pitää silmällä konseptin kehittämistä sovellettavaksi yli liiketoimintarajojen. 7.1.1 Toimenpide-ehdotuksia Ylläksen liikkumispalveluiden tunnettuuden ja

kiinnostavuuden lisäämiseksi

‒ Ski Bussi nimetään Ylläs Around -bussiksi, jolloin se mielletään paremmin muu-hunkin kun rinteisiin kohdistuvaan matkaan sopivaksi. Myös lentokenttä- ja junabusseihin asennetaan Ylläs Around -kyltit.

‒ Kutsutaksia kokeillaan ulkomaalaisten sesonkiaikaan mm. Lainion jäähotelliin ja suomalaisten sesonkiaikaan esim Leville ja Konijänkälle. Tietyt päivät määrätään ennalta tietyille reiteille ja niihin tulee ilmoittautua edelliseen päivään mennessä. Liikennöinti järjestetään taksiautoilijoiden toimesta, joille maksetaan tuntihinta matkan siltä osalta, kun kyydissä on ihmisiä. Yhdelläkin asiakkaalla lähdetään liikkeelle. Matkailuyhdistys vastaa kustannuksista, eli tekee sopimuksen liikennöijän kanssa ja kantaa riskin, mutta pitää myös mahdollisen voiton itsellään.

‒ Koulukyydeissä aamuisin Äkäslompolosta ja Ylläsjärveltä Kolariin sekä iltapäivisin

takaisin on tilaa. Nämä voidaan laittaa tarjolle myös muille kyseistä reittiä kulkeville matkaajille. Osa koulukyydeistä on Lapin ELY-keskuksen kilpailuttamaa linjaliikennettä, osa Kolarin kunnan kilpailuttamaa tilausliikennettä. ELYn vastuulla olevat kyydit löytyvät aikatauluineen matkahuolto.fi -palvelusta, josta bussilippuja voi myös ostaa. Nämä tuodaan myös Ylläs Around -tietokantaan ostettaviksi. Koulukyyti-termistä pyritään luopumaan ja otetaan käyttöön ”Ylläs Around, Äkäslompolo–Kolari” ja ”Ylläs Around, Ylläsjärvi–Kolari” Molemmissa linjoissa on n 10 paikkaa vapaana. Näihin voidaan markkinoida myös Matkahuollon määrittelemiä 40 matkan sarjalippuja.

‒ Rakennetaan tekniset edellytykset fiksatuille kyydeille, joita voi tarjota mm.

elokuviin, bändi-iltoihin, latuosuuksille kansallispuistoon, vaikka säätietojen mukaan (mahdollisuus hiihtää takaisin myötätuulessa), jne. Sen myötä liikennöit-sijöitä kannustetaan aktiiviseen kyytien tarjoamiseen omalla riskillään.

‒ Markkinointi ja tiedottaminen uuteen uskoon. Ylläs Around -palvelun markkinointi

tulee aloittaa jo alkusyksystä, kun matkoja Ylläkselle aletaan suunnitella. Viestiä tulee tuoda eri kanavista, mm tapahtumien yhteydessä maininnat tulla paikalle Ylläs Aroundilla. Omat www-sivut Ylläksen sivujen sisällä kertovat konkreettisesti liikkumisen palveluista, sekä Ylläs Today -Twitter valjastetaan tiedottamaan paremmin kyseisen hetken liikkumisvaihtoehdoista. Paikallisväestö tulee myös tutustuttaa paremmin palveluun. Sitä varten tehdään kaikille avoimet FB-sivut, joissa julkaistaan MaaS-aiheisia asioita, sekä tiedotetaan Ylläs Aroundista. Kunkin yrityksen omilla sivuilla tulee olla maininta Ylläs Aroundista ja linkitykset paikkaan, josta lisätieto löytyy. Ts. yritykset sitoutetaan yhtenäiseen viestintää asian tiimoilta. Lisäksi Ski Expo, Matkamessut, banderollit, flyerit, vanhojen hyödyntäminen, Kuukkeli, esite, bussin selkänojatarrat, sähköpostiviestit, jne.

50

‒ Ylläs Around herättää mielenkiintoa ja yhteistyöehdotuksia. Yhtenä viimeisimpänä ShareIt Blox Car, jossa oman auton voi laittaa tuottamaan vuokraamalla sitä vertaisverkoston kautta. Näitä kannattaa kokeilla.

7.2 Tietojärjestelmän kehittäminen

Rajalliset kehitysresurssit ja pieni maantieteellinen alue asettaa haasteita hyvin toimivan ja markkinaehtoisesti elinkelpoisen MaaS-palvelualustan kehitykselle ja operoinnille. MaaS-palvelualustan kehittäminen pelkästään Ylläksen alueen tarpeisiin on haastavaa. Jatkuvuuden ja skaalautuvuuden kannalta kannattaisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman paljon muualla tehtyjä samankaltaisia ratkaisuja. Potentiaalisimpana tunnistettuna vaihtoehtona on HSL:n ja Liikenneviraston yhdessä kehittämä avoin Digitransit-palvelualusta. Ylläksen liikkumispalvelukokonaisuuden kehittämisessä pidemmän tähtäimen tavoitteena voisi olla myös koko Lapin kattavan, ja mahdollisesti myös rajat ylittävälle matkailualueella skaalautuvan avoimen MaaS- palvelualustan toteuttaminen, jossa Ylläs toimisi jatkossakin uusien palveluiden pilotti- ja kehitysalustana. Pidemmällä tähtäimellä palvelukokonaisuutta tekniseltä ratkaisultaan voi tarkastella kolmen erilaisen sovelluksen kokonaisuutena. 1. MaaS-alusta (tarjoaa API-ratkaisut tiedon tallennukseen ja hakuihin) 2. Kuljetusyksikön mobiilisovellus (ajoneuvon paikka- ja tilannetiedon lähetys palve-

limelle) 3. Asiakkaan mobiilisovellus (reititys, kyydintilaus ja maksaminen)

Palvelukokonaisuuden perustana on MaaS-alusta, joka tarjoaa rajapinnat sekä asiakkaan että kuljetusyksikön mobiilisovelluksille. Avoimien ja hyvin dokumentoi-tujen rajapintojen avulla mobiilisovelluksien kehitys voidaan toteuttaa erillisinä projekteina, sekä myös kolmansien osapuolien palvelut voivat hyödyntää MaaS-alustan tarjoamia tietoja ja palveluita. 7.2.1 Digitransit -palvelualustan tarkastelu tietojärjestelmän

kehittämisvaihtoehtona

Avoimen lähdekoodin ansiosta palvelun kehitystyöhön voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Digitransit mahdollistaa myös alueellisten erityispiirteiden huomioonottamisen, sekä uusien toiminnollisuuksien lisäämisen tarjoten mahdolli-suuden tietokannan kehittämiseen myös Ylläksen alueen tarpeita varten ja tarjoten samalla mahdollisuuden monipuolisempaan tuotevalikoimaan. Avoimen lähdekoodin käyttö ja laaja kehittäjäyhteisö todennäköisesti vähentävät palvelun virheitä, sekä parantavat tietoturvaa. Kuvassa 15 on hahmoteltu mahdollista MaaS-alustan toteutusta Digitransit- palvelu-alustan päälle. Digitransit-arkkitehtuuri perustuu mikropalvelumalliin, jossa pienet ja itsenäiset mikropalvelut toteuttavat yhdessä laajempia palvelukokonaisuuksia. Tämä mahdollistaa helpon uusien toiminnollisuuksien ja konfiguraatioiden käyttöön-ottamisen.

51

Map API Routing APIVehicle Position API

Geocoding API

Digitransit

GTFSGTFS

MAAS Routing data

GTFS

RealTime API

VehicleMobile-Client

EnduserMobile-Client

Operator-WebClient

MAAS Platform

RouteAutoCreation API GTFSUpload API

GTFS Generator

TicketingAPI

Fare Data

FixedRouteAPI

DynamicRoute-Generation WebClient

51

Map API Routing APIVehicle Position API

Geocoding API

Digitransit

GTFSGTFS

MAAS Routing data

GTFS

RealTime API

VehicleMobile-Client

EnduserMobile-Client

Operator-WebClient

MAAS Platform

RouteAutoCreation API GTFSUpload API

GTFS Generator

TicketingAPI

Fare Data

FixedRouteAPI

DynamicRoute-Generation WebClient

Kuva 15. MaaS-alusta

MaaS-alusta (kuvassa MaaS Platform) tarjoaa rajapinnat asiakkaan ja kuljetusyksikön mobiilisovelluksille, sekä järjestelmän operointiin ja hallintaan liittyville toiminnolli-suuksille, kuten reititystietojen tallennus ja kartta-aineiston päivitys. MaaS-alustan tulisi tarjota seuraavat rajapinnat (myös kolmansien osapuolien sovelluksille): Ajoneuvojen reititystiedon tallennus ja päivitys GTFS-muodossa

(GTFSUploadAPI) Aikataulujen syöttäminen manuaalisesti ja niiden tallennus ja integrointi GTFS-

pakettina (RouteAutoCreationAPI) Ajoneuvojen reititystiedon automaattinen generointi lentokoneiden ja junien

aikataulujen pohjalta (GTFSGenerator) Matkalipun ostaminen, sisältäen pikaliput ja ennakkomaksamisen (TicketingAPI) Fiksattujen palvelukyytien toteutus (FixedRouteAPI)

• Tapahtuma kyydityksien reittitietojen generointi • reittien hinnoittelu (eri kalustoluokille omat GTFS tiedostot) • maksuinformaatio

Kutsuohjatun joukkoliikenteen reititys

Digitransit-alusta tarjoaa seuraavat valmiit osakomponentit: GTFS-tietojen tallennus Reititys rajapinta Reaaliaikarajapinnat (tukee reaaliaikaisia ajoneuvojen sijainteja, pysäkkiennus-

teita sekä poikkeustiedotteita) Kartta- ja osoiteaineistot • Digitransit kartta-aineistona on OpenStreetMap. Reitityksen katuverkko, tausta-

kartta ja osoitehaun POI-kohteet (Point of Interest) ladataan OpenStreetMapista automaattisesti. Palvelun toiminta alueella on riippuvainen OpenStreetMap-datan laadusta (voidaan parantaa).

52

Asiakkaan mobiilisovellus (kuvassa EndUserMobileClient) Tarjoaa matkustajalle matkansuunnittelukäyttöliittymän

• Reititys paikasta A paikkaan B • Useamman reittiehdotuksen esittely • Valitun reitin tarkempien tietojen esittäminen • Ajoneuvojen reaaliaika-tietoon perustuva saapumisaika-arvio

Ajoneuvon reaaliaikaisen sijainnin esittäminen karttapohjalla ”Etä-stop nappi” toiminto, jolla voi viestittää ajoneuvolle kyydin tarpeesta vakio-

reitiltä poikkeavalta pysäkiltä Matkan maksaminen mobiililla

• Sovellus ilmoittaa rajapinnalle minkä hintainen lippu ostettiin ja miltä liikenteenharjoittajalta.

• Asiakastiedot tallentuvat rajapintaan, joka mahdollistaa erilaisia käyttöön perustuvia hinnoittelumalleja.

Kuljetusyksikön mobiilisovellus (kuvassa VehicleMobileClient) vuorovaikutteinen mobiilisovellus (palvelun senhetkinen paikannus, asiakkaiden

pysäkkitiedot, poikkeuksista ilmoittaminen jne.) Integrointi Digitransit-alustan reaaliaika rajapintaan (MQTT/GTFS-realtime)

7.3 Operaattoritoiminnan kehittäminen

Matkailukontekstissa liikkumispalvelut ovat välttämättömiä lisäarvopalveluita ja linkittyvät suoraan matkailuelinkeinoon, liikkumispalveluiden tarjonnalla voidaan vaikuttaa matkailijoiden liikkumiseen ja pyrkiä esimerkiksi tasaamaan ja ohjaamaan palvelujen kysyntää. Operaattoritoiminnan kehittämisellä on useita mahdollisia suuntia, esimerkiksi: 1) liikkumiseen liittyvä tieto yhdestä paikkaa ja sitouttaa alueen toimijat omilla sivuillaan ohjaamaan asiakkaiden liikkumista tarjoamalla liikkumis-palveluita. Tästä esimerkkinä laskettelukeskuksen subventoima SkiBus -toiminta, 2) Yksinkertainen, mahdollisimman helposti monistettava palvelukonsepti ja toiminta-malli (liikkumisen ”pikaruokapavelu”, tiedät mitä saat, kaikille osapuolille selvä), 3) kokonaisvaltainen monipalvelumalli (”palvelukioski” - kaikki mahdolliset palvelut yhdeltä luukulta ja yhdestä mobiilisovelluksesta). Pilotti osoitti, että kannattavan liiketoiminnan rakentaminen alueelle on tällä hetkellä erittäin haasteellista pilotissa käytetyllä konseptilla. Valtakunnallisen operaattorin kannalta oleellista olisi löytää joko useille alueille tai koko maahan skaalautuva konsepti, jotta kehitykseen kannattaisi panostaa. Operaattoritoiminnan osalta roolitus ja työnjako paikallisten ja valtakunnallisen toimijoiden välillä tarvitsisi selkeytystä, jotta toiveet ja odotukset kohtaisivat paremmin. Paikallisen yhteistyötahon mukanaolo on ehdottoman tärkeää. Paikallisen toimijan roolina oli tässä pilotissa mm. neuvotella, sopia, markkinoida, kannustaa ja selvittää sekä hoitaa epäselvyydet ja ongelma-tilanteet toimijoiden välillä. SkiBus -toiminnan näyttämän mallin mukaisesti paikallisten liikkumispalveluiden kehittäminen edellyttäisi esimerkiksi matkailualueen yrityksiltä subventointia. Koko matkailualueen vetovoimaisuus lisääntyy siitä, että matkailija voi kulkea alueella sujuvasti ilman omaa autoa. Paikallistasolla tulee löytyä myös kohtuullista taloudelli-sen riskin sietokykyä. Riski tulisi jakautua mielellään sekä liikennöitsijöille, että muille yrityksille; liikennöitsijöille kannustamaan innovatiiviseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan ja muille yrityksille mahdollistamaan saavutettavuutensa paikallisesti.

53

7.4 Kokeilutoiminnan jatkuvuus ja skaalautuvuus

Kokemukset pilotista osoittavat, että konseptilla on potentiaalia, mutta myös selkeitä kehityskohteita on löytynyt. Kokeilun perusteella vaikuttaisi olevan mahdollista luoda toimiva skaalautuva, toimijariippumaton alustaratkaisu sesonkiluonteisen matkailun erityistarpeisiin, esimerkiksi koko Lapin alueelle. Laajemmalle alueella toteutettu alusta parantaisi merkittävästi operaattoritoiminnan liiketoiminnallisen kannatta-vuuden edellytyksiä, ja edesauttaisi tarvittavaa laajamittaista käyttäytymisen muutosta uusien, mobiilisti tarjottavien liikkumispalveluiden suuntaan. Uusien, entistä edistyksellisempien liikkumispalveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja kokeilu rajatusti esimerkiksi Tunturi-Lapin alueella toisi jatkuvuutta hyvin organisoituneeseen kokeilutoimintaan. Toimintamalli, jossa kehitetyt ratkaisut avataan ja/tai skaalataan laajempaan käyttöön parantaisi kokeilutoiminnan vaikutta-vuutta pitemmälle, yli hankkeen kestävällä aikavälillä.

7.5 Rahoitus

Liikkumispalveluiden ylläpito Ylläksellä vaatii rahoitusta. Pilotoinnin aikana on saatu kartoitettua osaamista ja kokemusta, joten paikallista asiantuntijuutta löytyisi projektia operoimaan. Markkinointi ja tiedottaminen hoituisi myös pienillä rahallisilla panostuksilla paikallisten yhteistyökumppaneiden ansiosta. Ylläksen Matkailuyhdistys organisaationa voisi olla liikkumisen palveluiden tarjoaja Ylläksellä, eli paikallinen ”pienoperaattori”. Tietokannan älykkyyden kehittäminen pelkästään Ylläksen tarpeisiin ei välttämättä ole resurssitehokkain ratkaisu pitkällä jänteellä, mahdollisuuksien mukaan kannattaa hyödyntää olemassa ja saatavilla olevia ratkaisuita sekä pyrkiä jakamaan kehittämis-kustannuksia laajemmalle. Näin pystytään rakentamaan erittäin toimiva vuosittain entistä monipuolisempi palvelukokonaisuus samalla muuta MaaS-kehitystä maail-malla seuraten. Liikenteen uudelleen järjestelyä voidaan koittaa lyhyillä periodeilla kohdennettuina tiettyihin sesonkiaikoihin. Mm. kutsutaksi joihinkin mielenkiintoisiin kohteisiin voi olla tuottavaa. Pikkuhiljaa liikennejärjestelyitä kokeilemalla ja optimoimalla voidaan luoda paketteja, jotka sinällään saattavat olla tuottoisia. Joidenkin tuhansien kuukausikorvaukseen on varauduttava MaaS-operaattorin suuntaan tulevilla kausilla, koska transaktiomäärät eivät ole vielä riittävät kattamaan taustajärjestelmän ylläpitoa. Toistaiseksi ainoa rahoitus tällä hetkellä on Ylläksen Matkailuyhdistyksen budjetista. Mitään konkretiaa varojen keräämiseksi paikallisilta toimijoilta ei ole vielä mietitty.

54

Lähteet

Karlsson, M., Sochor, J., Aapaoja, A., Eckhardt, J., König, D. (2017) Deliverable 4: Impact Assessment of MaaS. Saatavilla: http://www.vtt.fi/sites/maasifie/fi/PublishingImages/tulokset/CEDR_Mobility_MAASIFIE_Deliverable_4_Revised_Final.pdf Ylläs Around vaikuttavuustutkimus (2016), Ylläksen Matkailuyhdistys ry & Sonera, 20.9.2016. Saatavilla: https://www.motiva.fi/files/12376/Kolari_Yllas_Around_vaikuttavuustutkimus_2016.pdf

ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-317-427-6www.liikennevirasto.fi